Itähelsinkiläinen Ami Värtö käy Instagramin kautta keskustelua ilmastonmuutoksesta.
Ami Värtö, 39, on ilmastoaktivisti, jonka ääntä kuunnellaan ympäristöpiireissä. Hän on kerännyt Instagram-tililleen jo 15 000 seuraajaa, jotka käyvät välillä kiivastakin keskustelua ilmastonmuutoksesta ja sen haittojen vähentämisestä.
– Viime viikolla tein tililläni kyselyn, johon vastasi noin tuhat ihmistä. Kun kysyin, ovatko seuraajani kokeneet viime aikoina tavallista voimakkaampaa ilmastoahdistusta, vastaus oli aika mielenkiintoinen: peräti 88 prosenttia vastaajista kertoi olleensa kuluneen kevään aikana tavallista ilmastoahdistuneempi, Värtö kertoo.
– Tämä osoittaa sen, että konkreettisia tekoja ilmaston hyväksi tarvitaan lisääntyvällä tahdilla.
Värtö oli vastikään loppusuoralla, kun Fingon raati valitsi Vuoden maailmanparantajaa. Palkinto jaettiin nyt toista kertaa ja Värtö sai kilpailussa kunniamaininnan.
Raadin mukaan Värtö on esimerkki tavallisen kansalaisen antamasta panoksesta yhteisen hyvän ja laajemman ilmastotietoisuuden eteen.
– Värtö osoittaa omilla teoillaan, että kuka tahansa voi olla vaikuttaja, raati kiitteli.
Värtö on helsinkiläinen luokanopettaja ja kotiäiti, jolla on yksi- ja viisivuotiaat lapset.
Nuoret elävät ympäristöongelmien kanssa kymmeniä vuosia.
Värtö kertoo ilmastoahdistuksen nostaneen hänenkin mielessään päätään etenkin kuluneena keväänä.
– Ukrainan sota on osoittanut, että maailmassa tapahtuu koko ajan karmeita asioita. Tietenkin humanitaarinen kriisi on Ukrainassa valtava, mutta niin on myös ympäristökatastrofi.
– Ympäristön puolesta puhutaan paljon, mutta konkreettiset teot puuttuvat ja valtiot rahoittavat sodankäyntiä jatkuvasti.
Huoli ympäristön tulevaisuudesta korostuu Värtön mukaan etenkin nuorilla.
– Nuoret joutuvat elämään näiden ympäristöongelmien kanssa kymmeniä vuosia. Kukaan heistä ei tiedä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu ja mille alalle heidän kannattaisi opiskella.
Suomalaiset ovat Värtön mielestä valmiita tekemään radikaalejakin asioita ympäristön puolesta.
– Ongelmana on riittämättömyyden tunne. Monista varmasti tuntuu siltä, että tekipä ympäristön hyväksi paljon tai vähän, mikään ei tunnu riittävän.
– Luottamukseni päättäjien haluun tehdä kaikki voitava ilmastonmuutoksen torjumiseksi on horjunut pahemman kerran. Tuntuu hirveältä sanoa se ääneen, mutta en usko, että riittäviä päätöksiä saadaan aikaan demokraattisella tavalla, Värtö myöntää.
Tulevaisuudessa Suomessa saatetaankin nähdä entistä radikaalimpia toimia.
– Kansalaistottelemattomuus on halki historian tuottanut hyviä tuloksia, mutta sen pitää ehdottomasti olla väkivallatonta. Esimerkiksi Elokapinan aktivistit korostavat sitä, että väkivallan tie ei johda perille.
Tietoa ympäristöongelmien syistä on Värtön mukaan saatavissa riittävästi.
– Ongelma on siinä, että yksittäinen ihminen ei näe omien ympäristötekojensa vaikutuksia heti. Jos joku lopettaa lihansyönnin, ei hän huomaa sen parantavan välittömästi ilmastoa millään tavalla. Mutta kun samaan suuntaan toimivia on paljon, silloin teoilla on vaikutusta.
Hän itse kulkee mahdollisimman paljon sähköpyörällä ja on muuttanut ruokavaliotaan entistä vegaanisemmaksi. Lentämisestä hän on luopunut kokonaan.
– Ei ympäristöahdistuksen alle tarvitse musertua. Ympäristökysymyksiin keskittyneitä yhteisöjä ja järjestöjä on maassamme paljon. Ympäristöjärjestöillä on mahdollisuus päästä samaan keskustelupöytään ympäristöasioista päättävien kanssa. Sillä tavalla voi edes yrittää vaikuttaa ilmastonmuutokseen.