Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Kuka voittaa ja kuka häviää, jos koko HSL:n alue tulee käyttöön vain 68,50 euron lipulla? – Näin paljon puhuttu tasalippumalli kohtelisi matkustajia ja veronmaksajia

Helsingin seudun joukkoliikenteeseen on selvitetty uusia matkalippumalleja kolmen uuden vaihtoehdon pohjalta. Kyselyssä tasamalli saa eniten kannatusta.

HSL on verrannut tulevaisuuden matkalippumalleja nykyiseen vyöhyke- ja hinnoittelujärjestelmään. Tällä hetkellä HSL-alue on jaettu neljään vyöhykkeeseen, jossa Helsinki on AB-vyöhykkeellä, Espoo BC-vyöhykkeellä, ja kehyskunnat, kuten Kirkkonummi kuuluvat D-vyöhykkeeseen.

Uusissa malleissa vyöhykkeitä on yhdistetty. Äärivaihtoehtona on tasamalli, jossa matkalippujen hinnat olisivat samat koko HSL-alueella.

Esimerkiksi Siuntiosta Sipooseen voisi matkustaa samalla hinnalla kuin Helsingin keskustassa raitiovaunumatkan.

Tasamallissa suurimmat hyötyjät olisivat alueen kehältä nykyvyöhykkeitä ylittävät matkustajat. Häviäjiä olisivat helsinkiläiset, joskin heilläkin muutos olisi pieni.

Tasamallivertailussa kuukauden seutulipun hinta olisi nykyhinnoin 68,50 euroa, kun taas tällä hetkellä koko alueen (ABCD) seutulippu maksaa 142,70.

Monien helsinkiläisten käyttämä AB-lippu maksaa nykyisin 65,30 euroa 30 vuorokauden tilauksella. Monien espoolaisten käyttämän ABC-lipun hinta on puolestaan 99,70 euroa kuussa.

Tasahinnoittelussa myös kertalipun hinta olisi aina 3,10 euroa.

ABCD-vyöhykkeellä kertalipun hinta on nyt 5,70 euroa ja ABC-vyöhykkeellä 4,10 euroa.

HSL:n laajassa asiakaskyselyssä tasahinnoittelu saa parhaimman vastaanoton ja erityisen positiivisesti suhtaudutaan ajatukseen reuna-alueilla, joilla lippujen hinnat laskisivat eniten.

Kyselyssä 62 prosenttia vastaajista piti tasamalli reiluna ja selkeänä.

HSL:n tavoitteena on kaikissa malleissa saada joukkoliikenteeseen lisää matkustajia. Toisaalta HSL:n lipputulot eivät saisi vähentyä.

Tavoite on kova, koska ennusteen mukaan vielä vuonna 2024 joukkoliikenteen käyttö on HSL-alueella lähes 10 prosenttia pienempi verrattuna ennen korona-aikaa.

Tavoitteissa painavat myös ilmastonmuutos ja sen hillitseminen. Kestäviä liikennemuotoja olisi lisättävä.

Kestävien kulkutapojen käyttö lisääntyisi selvitysten mukaan uusissa lippumalleissa erityisesti Kirkkonummella, Keravalla ja Sipoossa. Espoossa lisäys olisi runsaat 6 prosenttia.

Kuntien veronmaksajien kustannusten kannalta lippumallit ovat kaksipiippuinen juttu.

Kun lippujen hinnat laskevat, joukkoliikenteen käyttö lisääntyy, mikä kasvattaa kunnalle kohdistuvia kustannuksia.

Kaikissa malleissa Helsingin ja Kauniaisen kuntaosuus laskee ja muiden kuntien kuntaosuus nousee.

Espoossa muutos olisi tosin lähellä neutraalia, sillä Espoon kuntaosuus kasvaisi 1–2 prosenttia.

Sen sijaan Kirkkonummella tasalippumalli nostaisi joukkoliikennekustannuksia selvityksen mukaan jopa 35 prosenttia, mikä on rahassa lähes 3 miljoonaa euroa vuodessa. Kirkkonummi maksaa tätä nykyä HSL:lle 7–8 miljoonaa euroa vuodessa.

Matkalippumalleista kysytään seuraavaksi kuntien mielipidettä.

HSL:n selvityksen päätelmänä on, että vaikutustenarvioinnin perusteella tavoitteiden kannalta paras vaihtoehto olisi tasahinnoittelu.