Reilu neljännes valtuutetuista ei hyväksynyt säästöohjelmaa.
Espoon valtuusto hyväksyi Taloudellisesti kestävä Espoo -säästöohjelman (Take) kolmen tunnin keskustelun ja äänestyksen jälkeen maanantai-iltana 13. kesäkuuta.
Kaupunginhallituksen esitys voitti vihreiden Inka Hopsun tekemän vastaesityksen äänin 52–20. Vihreät irtautui ohjelmasta jo neuvotteluvaiheessa ja laati ehdotuksensa karsituksi säästöohjelmaksi.
Nyt hyväksytyn säästöohjelman tavoitteena on kaupungin käyttötalouden tasapainottaminen 116 miljoonalla eurolla vuoden 2025 loppuun mennessä ja investointitason lasku kymmenellä prosentilla vuosina 2021–2030.
Vihreiden hävinnyt vastaesitys olisi keventänyt kouluverkkosäästöjä 3 miljoonalla, pienentänyt henkilöstösäästötavoitetta 8 miljoonalla ja poistanut joukkoliikenteelle kohdistetut 4 miljoonan euron säästöt. Vastaehdotuksessa myös kotihoidontuen kuntalisä olisi säilytetty ennallaan.
Hopsun mukaan Espoossa tulisi harkita 0,25 prosenttiyksikön veronkorotusta, jotta osasta säästöistä voitaisiin luopua.
Kokoomuksen Markku Markkula muistutti ryhmäpuheenvuorossaan Espoon käyttökulujen olleen viime vuosina noin 100 miljoonaa euroa liian suuret vuosittain.
– Meidän on saatava käyttökulumme kestävälle pohjalle ja tästä vastuunkannosta on nyt kyse, Markkula perusteli säästöohjelmaa.
Monissa puheenvuoroissa nostettiin esiin koululakkauttamiset.
Espoon kasvun ja oppimisen lautakunnan puheenjohtajanakin toimivan Marika Räfin (kok.) mukaan tulevan vuoden aikana lautakunnan esityslistalle ei tarvitse tuoda ainuttakaan koululakkautusta.
– Ei ole esitetty sellaista suunnitelmaa, jolla voidaan perustella koulujen lakkauttamisilla saavutettavan taloudellista tai toiminnallista hyötyä, Räf (kok.) totesi.
Myös demareiden ryhmäpuheenvuoron pitänyt Markku Sistonen sanoi ettei ohjelmalla olla lakkauttamassa yhtään koulua.
Olisi kohtuullista tietää, mistä säästöt on tarkoitus saada aikaan.
Mikki Kauste (vihr.)
– Jos emme olisi tehneet kaksi vuotta sitten Takea, olisimme pahemmassa tilanteessa. Olemme jo saaneet säästöä 22 miljoonaa euroa. Oli hienoa, ettemme joutuneet nyt kiristämään jo olemassa olevaa Takea, Sistonen sanoi.
Henna Kajava mukaan perussuomalaisille on tärkeää, että Espoossa on jatkossakin pieniä kouluja ja että alakoululaisten koulut löytyvät turvallisen kävelymatkan päässä.
– Niin pitkään, kun meillä on Suomessa ja Espoossa varaa ottaa turvapaikanhakijoita ympäri maailman – eikä vain lähialueilta, mikä on luonnollista – ei ole moraalisesti oikein leikata lapsiltamme, nuoriltamme ja huono-osaisilta, Kajava sanoi.
Perussuomalaiset kannattivat säästöohjelmaa ryhmänä, mutta Simo Grönroos jäi yksittäisenä perussuomalaisten valtuutettuna sovun ulkopuolelle.
Säästöohjelman takana seisoivat kokoomuksen, demareiden ja perussuomalaisten lisäksi myös rkp ja Liike Nyt.
– Velkaantumisen kierteen katkaiseminen on vastuullista, muotoili Nina Af Hällström (rkp).
Liike Nytin Nora Stenvall totesi, että vakaa talous on se pohja, jolle tulevaisuuden palvelut voidaan rakentaa.
– Pienillä kouluilla on paikkansa Espoossa. Emme itseisarvoisesti kannata koulujen yhdistämisiä, Stenvall sanoi.
Antero Laukkanen kertoi kristillisdemokraattien kantavan vastuuta eri tavalla kuin ne ryhmät, jotka ovat säästösovun takana.
– Samaan aikaan, kun Espoo kiristää vyötä ja supistaa palveluja, niin viimeisen kahden vuoden aikana Espoo on tehnyt tilinpäätöksellistä ylijäämää noin 340 miljoonaa euroa. Myös tänä vuonna ennuste on noin 30–50 miljoonaa euroa ylijäämää, Laukkanen sanoi.
– Valittavasti tämä taloudellisesti hyvä kehitys ei neuvotteluissa näkynyt espoolaisten veronmaksajien hyväksi. Espoo sulkee pieniä kirjastoja, lakkauttaa kouluja, tuhoaa kyläkoulukulttuurin, lakkauttaa erityisluokkia, leikkaa nuorisotiloista ja julkisesta liikenteestä, Laukkanen kritisoi säästöohjelmaa.
Laukkanen luonnehti päivää surulliseksi. Hänen mukaansa erityisesti kotihoidon kuntalisän leikkaaminen on huono linjaus, koska se ei tuo lisää lapsia varhaiskasvatukseen eikä kaupungille säästöjä, vaan yksinomaan hankaloittaa perheiden asemaa.
Vasemmistoliiton Tiina Ahlfors muistutti, ettei opetuksen puolelta voi säästää ilman että hyvinvointi kärsii.
Vihreiden lisäksi säästöohjelmasta olivat ryhminä irtautuneet jo neuvotteluvaiheessa kristillisdemokraatit, vasemmistoliitto ja keskusta.
– On Espoo kyllä toisinaan maineensa veroinen. Nuorista, kirjastoista ja kouluista nipistetään, jotta parkkipaikoista ei tarvitsisi maksaa, Saara Hyrkkö (vihr.) totesi.
Moni kuulutti koululakkauttamisista pidättäytymistä silloin, kun yksittäisiä päätöksiä tehdään. Espoon kasvun ja oppimisen lautakunta päättää kunkin koulun tilanteesta erikseen.
Mikki Kauste (vihr.) luonnehti säästöohjelman päivitysprosessia sekavaksi.
– Sopimukseen on kirjattu miljoonien eurojen säästötoimenpiteet kasvun ja oppimisen taimialalle. Jos näitä säästöjä ei saavuteta kouluja lakkauttamalla tai opetuksesta leikkaamalla, olisi kohtuullista tietää, mistä massiiviset säästöt on tarkoitus saada aikaan, Kauste sanoi.
– Yhtäkään koulua ei tällä Take-ohjelmalla lakkauteta. Se on kuultu täällä tänäänkin monen suusta. Toivon, että se pitää edelleen, kun neuvotellaan talousarviosta, myös kokoomuksen Paula Viljakainen sanoi.
Taloudellisesti kestävä Espoo säästöohjelmaa on toteutettu vuodesta 2021 alkaen. Se päivitettiin, koska sote-uudistus on tuomassa merkittäviä muutoksia kaupungin veropohjaan ja palveluihin.
Esityslistan mukaan ruotsinkielisen kouluverkon kevennys on jo suoritettu, mutta lautakunta jatkaa suomenkielisen kouluverkon uudistuksen ohjausta ottaen huomioon alueiden kasvun. Tavoitteena on perusopetuksen yksikkökokojen kasvattaminen.
Ohjelman perusteella on jo päätetty Nuuksion Bembölen ja Hösmärinpuiston koulujen lakkauttamisesta.
Ohjelman tavoitetasot ja toimenpiteet sisällytetään kehykseen ja taloussuunnitelmaan 2023–2025 sekä tulostavoitteisiin.