Suomen asuntomarkkinoilla alkuvuosi ollut vielä kohtuullisen hyvä, mutta nyt käsillä on käänne selvästi viileämpään, ennustaa OP-ryhmä.
OP-ryhmän ekonomistit odottavat, että asuntohintojen nousu hidastuu tänä vuonna 0,5–1,5 prosenttiin.
Kun vauhdilla nouseva inflaatio otetaan huomioon, asuntohinnat laskevat reaalisesti.
OP:n keskiviikkona julkaiseman ennusteen mukaan ensi vuonna asuntojen hintoja painavat entisestään korkojen nousu sekä hidastuva talouden veto.
Asuntohintojen muutoksen ennustetaan olevan ensi vuonna -0,5 ja 0,5 prosentin välillä.
Tämä tarkoittaa, että asuntohinnat eivät laskisi enää vain reaalisesti vaan myös nimellisesti.
Alkuvuonna asuntojen hinnat olivat vielä nousussa vuoden takaiseen verrattuna.
Tammi–maaliskuussa asuntohinnat nousivat vuoden takaiseen verrattuna keskimäärin 3,4 prosenttia. Suurissa kaupungeissa hinnat nousivat keskimäärin 3,8 prosenttia ja niiden ulkopuolella 2,6 prosenttia.
Suurten kaupunkien hintojen nousua vetivät tammi–maaliskuussa Oulu, Turku ja Tampere. Sen sijaan pääkaupunkiseutu ei yltänyt enää kovimpaan kärkeen.
Huhtikuussa suurten kaupunkien nousu hiipui, ja kovin nousu mitattiin niiden ulkopuolella.
– Asuntojen hintojen nousu on jakautunut alkuvuonna maantieteellisesti tasaisemmin kuin aikaisemmin, ja huhtikuussa hintojen nousu olikin keskimäärin nopeampaa suurten kaupunkien ulkopuolella. Lisäksi pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat ovat nousseet viime kuukausina muuta maata hitaammin, sanoo OP-ryhmän ekonomisti Joona Widgrén tiedotteessa.
Vaikka isojen kaupunkien asuntohintojen nousu on tyssännyt, ei kaupungistumisen megatrendille ei ole Widgrénin mukaan nähtävissä merkittävää käännettä.
Maakunnittain tarkasteltuna ensimmäisellä vuosineljänneksellä asuntojen hinnat nousivat eniten Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla sekä Keski-Pohjanmaalla.
Asuntojen hinnat nousivat vuoden takaisesta kaikissa muissa maakunnissa paitsi Pohjois-Savossa, Satakunnassa ja Pohjois-Karjalassa.
Valtaosassa maakunnista hinnat ovat laskeneet viime vuodet, mutta korona-aika näyttää ainakin toistaiseksi kääntäneen tämän kehityksen.
OP:n mukaan hintakehitystä on tukenut isompien asuntojen hintojen nousu, kun yksiöiden hinnat ovat pysyneet samana tai joillain alueilla jopa laskeneet.
Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kolmioiden ja sitä suurempien kerrostaloasuntojen hinnat nousivat keskimäärin 3,1 prosenttia vuoden takaisesta. Yksiöiden hintojen nousu taas jäi koko maassa 0,2 prosenttiin.
Asuntomarkkinoiden viilentymisestä kertoo, että sekä asuntokauppa että lainanhakijoiden aktiivisuus on OP:n mukaan hidastunut lähelle koronaa edeltänyttä tasoa.
Syynä on muun muassa korkojen nousu. Varovaisuutta asuntokauppaan tuo nyt sekin, että asumiskustannukset ovat kääntyneet nousuun energian kallistumisen myötä.
OP:n mukaan asuntomarkkinoilla riskit ovat lisääntyneet.
Asuntovelallisten tyypillisin viitekorko, 12 kuukauden euribor, nousi huhtikuussa positiiviseksi ja nousutahti on ollut erittäin nopeaa.
Tällä hetkellä markkinoiden odotuksissa on, että 12 kuukauden euribor on noin 2 prosenttia vuoden päästä.
– Rahoituskustannusten nousulla on asuntomarkkinoille kasvua hidastava vaikutus. Arviomme perusteella prosenttiyksikön nousu korossa voisi hidastaa asuntojen hintojen nousua kahdella prosenttiyksiköllä, Widgrén arvioi tiedotteessa.
Myös Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on lisännyt yleistä epävarmuutta, mikä heijastuu asuntomarkkinoille selvästi lisääntyneenä varovaisuutena.
– Epävarmuus on aina asuntomarkkinoille pahasta. Lisäksi korkojen nousun ja asumiskustannusten vaikutukset näkyvät asuntohinnoissa vasta viiveellä, eli näköpiirissä on heikompaa kehitystä. Kaiken kaikkiaan asuntomarkkinoilla riskit ovat lisääntyneet ja mahdollisuudet ennakoitua heikompaankin kehitykseen ovat olemassa, toteaa Widgrén tiedotteessa.