Kiistelty lakihanke on iskemässä kovimmin Westendin, Otsolahden ja Matinkylän asukkaisiin – katso listasta, miten kulisseissa etenevä kiinteistöverouudistus kohtelisi sinun asuinaluettasi

Kiinteistöverotuksen pitäisi uudistua perusteellisesti, mutta tärkeät vaikutusarviot puuttuvat. Länsiväylä kokosi suuntaa antavia tietoja siitä, miten uudistus vaikuttaisi Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla.

Espoon Westend, Otsolahti ja Matinkylä ovat alueita, joilla kiinteistöverotus uhkaa kiristyä, mikäli hallituksen esitys kiinteistöverouudistuksesta astuu voimaan suunnitellusti 2024.

Helsingissä nousu uhkaa muun muassa Östersundomissa, Eirassa ja Ullanlinnassa. Vantaalla kiristys iskisi muun muassa Kuusikossa, Ylästössä sekä Ruskeasannan ja Ilolan alueilla.

Arviot perustuvat Länsiväylän keräämiin tietoihin. Niiden pohjana on valtiovarainministeriön (VM) listaus postinumeroalueista, jolla maapohjan verotusarvo on nousemassa eniten verouudistuksen myötä.

Arviot ovat tässä vaiheessa vain suuntaa antavia, koska VM ei ole tuottanut materiaalia, josta kävisi ilmi, miten kiinteistöverouudistus kohtelee eri asuinalueita saati yksittäisiä kiinteistöjä.

Arvioista puuttuvat myös tiedot tonteilla olevien rakennusten arvonmuutoksista, joita ollaan päivittämässä myöhemmin osana uudistusta.

Lainsäädäntöneuvos Jukka Vanhanen VM:stä sanoo, että rakennusten arvonmuutos ei tule olemaan uudistuksessa kuitenkaan niin suuressa roolissa kuin maapohjien arvojen päivitys.

– Suurimmat muutokset aiheutuvat ilman muuta maapohjien hintojen päivityksistä, Vanhanen kertoo.

Länsiväylän koostamat arviot perustuvat siihen, että Espoossa ja Vantaalla maapohjan arvo on kallistumassa verouudistuksen myötä keskimäärin 2,3-kertaiseksi nykyiseen nähden. Helsingissä nousu on keskimäärin 1,9-kertainen.

Niillä postinumeroalueilla, joilla maapohjan verotusarvo on nousemassa kunkin kaupungin keskiarvoa enemmän, uhkaa myös kiinteistöveroasteen kiristyminen.

Toisaalta ne alueet, joilla nousu jää selvästi keskiarvon alle, voivat kokea verohuojennuksen.

Espoossa keskiarvon alle jäävät muun muassa Siikajärvi (1,2), Nihtisilta (1,3), Kilo sekä Lakisto (1,4) ja Finnoo–Eestinmalmi (1,5).

Helsingissä keskimääräistä vähemmän maapohjan verotusarvo on kallistumassa Tammisalossa (1,3), Etu-Töölössä (1,4), Konalassa (1,6) ja Kaartinkaupunki (1,7).

Vantaalla keskiarvon alle jäävät muun muassa Kaivoksela (1,6), Pähkinärinne (1,8) sekä Vantaanlaakso ja Askisto (1,9).

Pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola Veronmaksajain keskusliitosta muistuttaa, että kyse on vasta karkeasta arviosta, jonka pohjalta ei voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä muutoksista tonttityypeittäin koko alueella.

– Ja tähän päälle tulevat vielä mahdolliset erot asuinrakennusten veron muutoksissa rakennuskannan mukaan.

Länsiväylä julkaisee karkeita arviota, koska tällainen vertailu tuo konkreettisesti ilmi kiinteistöverouudistuksen todennäköisiä vaikutuksia verovelvollisiin.

Uudistuksessa on kyse historiallisen suuresta muutoksesta suomalaisten verotuksessa, mutta julkinen keskustelu siitä on ollut toistaiseksi varsin vähäistä.

Kiinteistöverouudistusta on valmisteltu kymmenen vuotta. Sille on tarve, koska nykynen verojärjestelmä on monimutkainen ja sovelletut rakennusten ja maapohjien arvot ovat jääneet pahasti jälkeen todellisesta hintakehityksestä.

Jatkossa rakennusten arvostaminen perustuisi Tilastokeskuksen tilastoimiin keskimääräisiin alueellisiin uudisrakentamiskustannuksiin.

Maapohjan verotusarvon puolestaan perustuisi Maanmittauslaitoksen eri lähteistä kokoamaan hinta-aluekarttaan, jota päivitettäisiin vuosittain.

Uudistus sisältyy Sanna Marinin (sd.) hallitusohjelmaan, ja se sai kovaa kritiikkiä toukokuussa päättyneellä lausuntokierroksella etenkin yrityselämän sekä verovelvollisten edunvalvojilta.

Toimitusjohtaja Teemu Lehtinen vaatii Veronmaksajain keskusliiton tiedotteessa, että koko uudistus pitää lykätä tulevalle hallitukselle.

Syynä arvosteluun on epätietoisuus siitä, miten uudistus konkreettisesti kohtelisi verovelvollisia.

Kyse on miljardiluokan rahoista, sillä kunnat keräävät kiinteistöverosta tänä vuonna ensi kertaa yli 2 miljardia euroa. Veropotti on kasvanut joka vuosi vuodesta 1997 lähtien.

Hallituksen mukaan verouudistus ei kiristäisi kiinteistöverotusta kokonaisuutena. Vaikka maapohjan ja rakennusten arvot nousisivat etenkin pk-seudulla, kunnat voisivat kompensoida muutosta pienentämällä veroprosentteja.

Tästä ei ole takeita.

– Sote-uudistuksen myötä kuntien verotulot pienevät ja kiinteistöverotulojen osuus verotuloista kasvaa. Pahin skenaario on se, että kiinteistöverosta tulee uusi veronkorotusautomaatti, kommentoi Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Laura Kurki tiedotteessa.

Kunnissa uudistukseen on suhtauduttu varovaisen myönteisesti. Esimerkiksi Espoon kaupunki totesi lausunnossaan valtiovarainministeriölle (VM), että uudistus on tarpeellinen verotuksen oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden takaamiseksi. Nykyisin samanarvoisista kiinteistöistä voidaan nyt maksaa hyvinkin eritasoista veroa.

Yleinen arvio on, että monien yksittäisten kiinteistöjen ja rakennusten verotus voi kiristyä huomattavasti, vaikka lakiesitykseen sisältyy kolme vuotta voimassa oleva jarrumekanismi.

Jarrun ansiosta yli 200 euron menevä verotuksen vuosittainen kiristyminen rajattaisiin 30 prosenttiin edellisen vuoden veron määrästä.

Espoon mielestä tämä jarrusääntö riittää turvaamaan verovelvollisten kohtuullisen kohtalon.

Teemu Lehtinen on toista mieltä.

– Asumisen verotus kiristyisi jopa sadoilla tuhansilla kansalaisilla jopa sadoilla euroilla vuodessa.

Suurin ongelma on Lehtisen mukaan epätietoisuus, joka johtuu siitä, että lainvalmistelijat eivät ole laatineet tarkkoja vaikutusarvioita.

Lainsäädäntöneuvos Jukka Vanhanen valtiovarainministeriöstä kertoo, että VM:n käytössä ei ole sellaista paikkatieto-ohjelmistoa, jolla muutoksia voitaisiin havainnollistaa. Siksi tässä vaiheessa ei voida arvioida, miten suuria muutoksia on tulossa.

– Kuntien sisäinen alueellinen tarkastelu – joka paljastaisi veromuutoksia kunnan sisällä – olisi periaatteessa mahdollista kiinteistötunnukseen sisältyvän sijaintialuetiedon perusteella, mutta tällaista tarkastelua ei ole tehty, Vanhanen kertoo.

Kunnissakin on kiirehditty tarkempia vaikutusarvioita. Esimerkiksi Espoo vaatii, että kunnille luovutetaan tuoreita verotustietoja, jotta ne voivat simuloida erilaisten veroprosenttien vaikutusta.

Teemu Lehtisen mukaan esitys rikkoo hallitusohjelmaa, jonka mukaan kiinteistöverouudistus "ei saa johtaa kohtuuttomiin muutoksiin kenenkään kiinteistöverossa ja sitä arvioidaan tästä näkökulmasta ennen kuin se annetaan”.

– Kumpikaan ehto ei (valtiovarain)ministeriön luonnoksessa toteudu, Lehtinen toteaa Veronmaksajain tiedotteessa.

Jos esitys menee läpi puutteellisin vaikutusarvioin, on Lehtisen mukaan odotettavissa oikaisuvaatimusten räjähdysmäinen kasvu.

Maapohjan arvo

Näillä eniten ja vähiten nousua

Espoossa maapohjan arvo on kallistumassa kiinteistöverouudistuksessa keskimäärin 2,3-kertaiseksi nykyarvoon. Keskiarvon ylittäviä alueita ovat muun muassa Westend (4,7-kertainen muutos) Otsolahti (3,5), Länsikorkee–Suvikumpu (3,1), Latokaski (2,9) ja Matinkylä ja Espoonlahti (2,8)

Helsingissä keskiarvon (1,9-kertainen muutos) yli menevät muun muassa Östersundom (4,1) Kaivopuisto–Ullanlinna (2,9), Eira–Hernesaari (2,5), Pajamäki (2,4) sekä Etelä-Haaga ja Kruununhaka (2,3)

Vantaalla keskiarvon (2,3-kertainen muutos) yli menevät muun muassa Ylästö (3,2), Kuusikko–Hakkila (3,1) ja Ruskeasanta–Ilola (3,2).

Katso alla olevasta listauksesta kaikkien alueiden muutos.

ESPOO

02100 Tapiola 2,5

02110 Otsolahti 3,5

02120 Länsikorkee-Suvikumpu 3,1

02130 Pohjois-Tapiola 2,5

02140 Laajalahti 2,2

02150 Otaniemi 2,0

02160 Westend 4,7

02170 Haukilahti 2,8

02180 Mankkaa 2,2

02200 Niittykumpu 1,7

02210 Olari 2,2

02230 Matinkylä 2,8

02240 Friisilä 2,5

02250 Henttaa 1,9

02260 Kaitaa 2,6

02270 Finnoo–Eestinmalmi 1,5

02280 Malminmäki-Eestinlaakso 2,3

02290 Puolarmetsän sairaala (tietoa ei ole)

02300 Nöykkiönpuro 2,2

02320 Espoonlahti 2,8

02330 Saunalahti-Kattilalaakso 2,5

02340 Latokaski 2,9

02360 Soukka 2,6

02380 Suvisaaristo 2,2

02600 Etelä-Leppävaara 1,9

02610 Kilo 1,4

02620 Karakallio 2,0

02630 Nihtisilta 1,3

02650 Pohjois-Leppävaara 2,1

02660 Lintuvaara 2,2

02680 Uusmäki 2,2

02700 Kauniainen 1,6

02710 Viherlaakso 2,1

02720 Lähderanta 2,1

02730 Jupperi 2,1

02740 Bemböle–Pakankylä 2,2

02750 Sepänkylä–Kuurinniitty 2,0

02760 Tuomarila–Suvela 2,6

02770 Espoon Keskus 2,2

02780 Kauklahti 2,6

02810 Gumböle–Karhusuo 2,0

02820 Nupuri-Nuuksio 1,9

02860 Siikajärvi 1,2

02920 Niipperi 2,9

02940 Lippajärvi-Järvenperä 2,4

02970 Kalajärvi 2,1

02980 Lakisto 1,4

VANTAA

01200 Hakunila 2,3

01230 Vaarala 3,1

01260 Itä-Hakkila 2,5

01280 Länsimäki 2,6

01300 Tikkurila 2,5

01340 Leinelä 2,5

01350 Hiekkaharju 2,4

01360 Koivukylä–Havukoski2,4

01370 Jokiniemi 2,7

01380 Kuusikko–Hakkila 3,1

01390 Ruskeasanta-Ilola 3,2

01400 Rekola 2,3

01420 Päiväkumpu 2,8

01450 Korso 2,3

01480 Mikkola 2,0

01490 Nikinmäki 2,3

01510 Kirkonkylä–Veromäki 2,1

01520 Tammisto 2,8

01530 Veromiehenkylä 2,4

01600 Myyrmäki 2,3

01610 Kaivoksela 1,6

01620 Martinlaakso 2,0

01630 Hämeenkylä 2,3

01640 Hämevaara 2,1

01650 Vapaala 2,3

01660 Varisto 2,0

01670 Vantaanlaakso 1,9

01680 Askisto 1,9

01690 Ylästö 3,2

01700 Kivistö 3,4

01710 Pähkinärinne 1,8

01720 Petikko 2,2

01730 Vantaanpuisto 1,9

01740 Tuupakan teollisuusalue 1,8

01750 Keimola 2,1

01760 Seutula 2,2

01770 Martinlaakson teollisuusalue 0,8

HELSINKI

00100 Helsinki keskusta–Etu-Töölö 1,4

00120 Punavuori 1,9

00130 Kaartinkaupunki 1,7

00140 Kaivopuisto–Ullanlinna 2,9

00150 Eira– Hernesaari 2,5

00160 Katajanokka 2,1

00170 Kruununhaka 2,3

00180 Kamppi–Ruoholahti1,8

00190 Suomenlinna 1,5

00200 Lauttasaari 2,2

00210 Vattuniemi 2,0

00220 Jätkäsaari 1,6

00230 Ilmala 1,3

00240 Länsi-Pasila 1,5

00250 Taka-Töölö 1,9

00260 Keski-Töölö 1,9

00270 Pohjois-Meilahti 2,1

00280 Ruskeasuo 2,0

00290 Meilahden sairaala-alue1,1

00300 Pikku Huopalahti 2,1

00310 Kivihaka 1,9

00320 Etelä-Haaga 2,3

00330 Munkkiniemi 1,9

00340 Kuusisaari–Lehtisaari 2,3

00350 Munkkivuori-Niemenmäki 2,1

00360 Pajamäki 2,4

00370 Reimarla 1,7

00380 Pitäjänmäen teollisuusalue 1,6

00390 Konala 1,6

00400 Pohjois-Haaga 2,5

00410 Malminkartano 1,9

00420 Kannelmäki 1,9

00430 Maununneva 1,9

00440 Lassila 1,8

00500 Sörnäinen 2,2

00510 Etu-Vallila–Alppila 2,0

00520 Itä-Pasila 1,8

00530 Kallio 2,3

00540 Kalasatama 2,1

00550 Vallila 2,1

00560 Toukola–Vanhakaupunki 1,8

00570 Kulosaari 1,9

00580 Verkkosaari 1,6

00590 Kaitalahti 2,4

00600 Koskela–Helsinki 2,1

00610 Käpylä 1,8

00620 Metsälä–Etelä-Oulunkylä 1,7

00630 Maunula-Suursuo 2,2

00640 Oulunkylä-Patola 2,0

00650 Veräjämäki 2,2

00660 Länsi-Pakila 1,9

00670 Paloheinä 2,0

00680 Itä-Pakila 2,2

00690 Tuomarinkylä-Torpparinmäki 2,1

00700 Malmi 1,9

00710 Pihlajamäki 1,8

00720 Pukinmäki-Savela 2,0

00730 Tapanila 2,3

00740 Siltamäki 2,1

00750 Puistola 2,0

00760 Suurmetsä 2,1

00770 Jakomäki–Alppikylä 2,2

00780 Tapaninvainio 2,3

00790 Viikki 1,3

00800 Länsi-Herttoniemi 2,2

00810 Herttoniemi 2,2

00820 Roihuvuori 1,6

00830 Tammisalo 1,3

00840 Laajasalo 1,5

00850 Jollas 2,1

00860 Santahamina 0,4

00870 Etelä-Laajasalo 1,6

00880 Roihupellon teollisuusalue 1,5

00890 Östersundom 4,1

00900 Puotinharju 1,4

00910 Puotila 1,6

00920 Myllypuro 1,9

00930 Itäkeskus–Marjaniemi 1,4

00940 Kontula–Vesala 1,8

00950 Vartioharju 1,8

00960 Pohjois-Vuosaari 1,6

00970 Mellunmäki 1,9

00980 Etelä-Vuosaari 2,0

00990 Aurinkolahti 1,8

Lähde: Valtiovarainministeriö

Mainos: HotLips

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut