Valtuusto on saanut korruption vastaista koulutusta, kertoo väistyvä puheenjohtaja Henna Partanen.
Koronan aiheuttama poikkeusaika kutisti Henna Partasen (vihr) kaupunginvaltuuston puheenjohtajakauden yhdeksään kuukauteen.
– Kyl mie väitän, että etäkokoukset ovat vaikuttaneet valtuuston tunnelmaan ja työskentelyyn, Partanen arvioi.
– Olisin halunnut pitää valtuustokauden aluksi läsnäseminaarin, jossa kaikki olisivat tavanneet kasvokkain yli puoluerajojen.
Yksi olennainen ero on se, että Teams-kokouksista puuttuu nauru. Vaikka valtuustossa käsitellään vakavia asioita, kasvokkain kohdatessa tunnelmat välittyvät eri lailla.
– Läsnäkokousten tauoilla voi vaikkapa nykäistä viranhaltijaa hihasta ja kysyä jotain. Läsnäolo on yhteistä liimaa.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on Partasen mukaan asia, joka jää mieleen tästä valtuustovuodesta.
Ukrainan kriisi on vaikuttanut myös Espooseen ja valtuusto on saanut tilannekatsauksia.
Nykyinen valtuusto on Partasen mielestä ensimmäisen toimintavuoden aikana tehnyt useita tärkeitä asemakaavapäätöksiä. Hän mainitsee Keran alueen kehittämisen ja Kiviruukin osayleiskaavan hyväksymisen.
Valtuusto on tehnyt myös arvopohjaisia päätöksiä. Partaselle on tärkeää, että valtaosa valtuutetuista allekirjoitti rasisminvastaisen sitoumuksen.
Olisi naivia sanoa, ettei suomalaisissa kaupungeissa ole korruptiota.
– Espoo on kaikkien täällä asuvien kaupunki, Partanen korostaa.
Yksi tärkeä asia on se, että valtuusto on saanut korruptionvastaista koulutusta eli valtuutettuja on opetettu tunnistamaan korruption eri muotoja.
– Korruptiota on kaikkialla, Partanen sanoo.
Jossain päin maailmaa raha vauhdittaa palvelujen saamista, mutta Suomessa toiminta on usein hienovaraisempaa. Se pitää herätä tunnistamaan.
– Olisi naivia sanoa, ettei suomalaisissa kaupungeissa ole korruptiota.
– Jos tuntuu siltä, että ei tee päätöksiä faktatietojen ja omien arvojen pohjalta, poliitikkojen on syytä valpastua.
Korruptio olisi Partasen mielestä hyvä nostaa esiin joka valtuustokauden alussa.
Kysymykseen siitä, onko häneen yritetty vaikuttaa, Partanen miettii vastausta hyvän tovin.
– Ei kyllä tule mieleen, hän vastaa.
– Mielipiteeni eivät ole ostettavissa, ja sen olen sanonut kovaan ääneen joka paikassa.
Jääviys on asia, jota valtuutettujen on myös Partasen mielestä syytä pohtia. Jääviyden mahdollisuus ei aina juolahda päättäjän mieleen, mutta asiassa pitäisi Partasen mielestä olla todella tarkka, koska jääviys näyttää pahalta.
– Epävarmassa tilanteessa kannattaa kysyä neuvoa lakimieheltä. Tosin lakimiestenkin tulkinta jääviydestä voi olla erilainen.
Espoon asiat ovat Henna Partasen mielestä isossa kuvassa hyvin. Espoo on yksi Suomen rikkaimmista kaupungeista.
– Espoonkin tilanne muuttuu, sillä sote-uudistuksen jälkeen kaupunki on riippuvaisempi valtionavuista. Monet valtion ajamat uudistukset eivät taloudellisesti ole Espoon kaltaisen kaupungin etu. Tämä suunta on saatava kääntymään.
Vaikka hirveitä huolia ei juuri nyt ole, Partasen mukaan on pidettävä huolta siitä, että Espoo ei joudu negatiiviseen kierteeseen, esimerkiksi kaupunginosien liiallisen segregoitumisen myötä.
Kaupunginvaltuuston työskentelyssä näkyy jo se, että sosiaali- ja terveysasiat ovat siirtymässä hyvinvointialueen hoidettaviksi. Yli puolet kaupunginvaltuutetuista istuu myös aluevaltuustossa.
– Se on hyvä, että aluevaltuustossa on paljon kuntien valtuutettuja ja kansanedustajiakin. Näin tieto välittyy kuntiin ja eduskuntaankin, ja tarvittavia muutosesityksiä voidaan tehdä.
Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan paikalta Partanen palaa kaupunginhallituksen ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi ja tila- ja asuntojaoston puheenjohtajaksi.
– Valtuuston puheenjohtajuus on antanut sopivasti etäisyyttä ja mahdollisuuden katsoa poliittista toimintaa askeleen kauempaa.