Saako juhannukseksi lähiseudun mansikkaa? – Konkariviljelijän ennuste on nippanappa

Kesä on myöhässä. Nippanappa voi juhannukseksi tulla jotakin, vastaa paikallinen viljelijä.

Matti Koivistoisen mansikkaviljelmillä Nurmijärven Kiljavalla mansikan odotetaan kypsyvän juhannuksen korvilla.

– Kesä on myöhässä, mutta nippanappa juhannukseksi voi tulla jotakin, yrittäjä Matti Koivistoinen kertoo.

Koivistoisen Mansikkaviljelmät myy mansikkaa sekä suoramyyntinä että itsepoimintana.

Lannoitehintojen ja muiden kustannusten nousu ei Koivistoisen mukaan ole hänen alallaan yhtä tuntuvaa kuin esimerkiksi viljanviljelijöillä.

Koivistoisen Mansikkaviljelmille tulee poimijoita sekä Suomesta että Ukrainasta. Hän uskoo, että kesän mansikkasadolle riittää poimijoita.

Matti Koivistoinen on viljellyt mansikkaa yrittäjänä 1980-luvun alusta lähtien.

Uudempi tulokas on Niinikosken Marjatila, joka on aloittanut luomumansikoiden viljelyn vuonna 2018.

Kaikki suomalaiset mansikathan ovat hyviä.

– Ainahan sitä satoa on vaikea ennustaa, kun säät kuitenkin ratkaisevat. Kukinta on nyt käynnissä, ja tällä hetkellä tilanne näyttää hyvältä, mutta se voi muuttua hyvinkin nopeasti, kertoo yrittäjä Jani Niinikoski.

Niinikosken Marjatilalla viljellään mansikkaa noin kahden hehtaarin alueella. Viljelyssä on ikisuosikkia Polkaa, Bountya, Honeoyea sekä Valotarta.

Parhaiksi syöntimarjoiksi Niinikoski mainitsee Polkan ja Bountyn, leivontaan taas sopivat kiinteämmät ja aromikkaammat lajikkeet .

– Kaikki suomalaiset mansikathan ovat hyviä, hän muistuttaa.

Niinikosken Marjatila myy mansikoita sekä itsepoimintana että suoramyyntinä.

Tähän mennessä tilan mansikkasato on korjattu oman perheen voimin.

– Nyt ollaan siinä rajoilla, että kerkeääkö hoitaa kaiken itse, Jani Niinikoski pohtii.

Koska tilalla viljellään luomumansikoita, monenlaista käsityötä on paljon. Tilalla ei Jani Niinikosken mukaan käytetä lannoitteita eikä torjunta-aineita.

– Mansikkamaata perustettaessa voidaan käyttää hevosen kuivalantaa, ei muuta. Homeiset marjat poistetaan käsin, ja kuivumisen ja tuulettumisen vuoksi mansikat on viljelty harvempaan. Hyönteistuholaisia torjutaan niin, että sairastuneet marjat poistetaan käsin, Niinikoski kertoo.

Koska lannoitteita ei käytetä ja koneiden käyttö on vähäistä, lannoitteiden ja polttoaineiden hinnan nousu ei juuri kosketa Niinikosken Marjatilaa.

– Kustannusten nousu vaikuttaa meillä vähemmän marjanhitaan. Hintaan vaikuttaa sen sijaan se, että viljelemme luomua ja kaikki siihen liittyvä käsityö nostaa hintaa, Niinikoski kertoo.

Osalle asiakkaista luomun korkeampi hinta on Niinikosken mukaan kynnyskysymys.

– Ne taas, jotka haluavat luomumarjoja, eivät juuri hintaa kysele, ja tulevat ostoksille pidemmänkin matkan takaa, yrittäjä sanoo.

Hän kertoo itse pitävänsä suomalaisista luomutuotteista ja haluavansa myös tuottaa niitä.

Tämä juttu on julkaistu aiemmin Nurmijärven Uutisissa.

Tiesitkö?

Mansikka

Mansikan viljelypinta-ala on Suomessa yli 4 000 hehtaaria.

Kasvutunnelissa mansikkaa viljellään noin 25 hehtaarin alalla ja luomuna mansikkaa viljellään 195 hehtaarin alalla.

Mansikassa on hyvin vähän energiaa. Siksi se on terveellinen makeanhimon hillitsijä. Mansikka sisältää C-vitamiinia, B-vitamiineja ja tärkeitä hiven- ja kivennäisaineita sekä terveydelle hyödyllisiä flavonoideja ja muita polyfenoleita.

Lähde: Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut