Tälle Espoossa sijaitsevalle valtavalle alueelle on käyttöä vain kerran viikossa, mutta nyt tilanteeseen etsitään muutosta: "Korona oli viimeinen silaus tälle kehitykselle"

Vermon raviradalla mietitään, miten saada lisää käyttöä valtavalle alueelle. Raveja radalla on keskimäärin kerran viikossa, ja niiden yleisömäärät vähenevät.

Tapahtumia alueella on jo järjestetty, ja nyt ravirataosakeyhtiö ja Espoon kaupunki kartoittavat mahdollisuutta suurien, jopa 50 000–60 000 henkeä vetävien ulkoilmakonserttien järjestämiseen.

Kello 24 saakka kestäviä konsertteja järjestettäisiin enintään 10 päivänä vuodessa.

Hankkeesta järjestettiin tiistaina infotilaisuus lähialueen asukkaille.

Tapahtumapuisto on suunnitteluasteella, eikä päätöksiä ole vielä tehty, korostaa Vermo areenan hallituksen puheenjohtaja Mikko Salminen.

Salmisen mukaan tapahtumapuisto edellyttäisi suuria investointeja ja riskinottoa, joihin ravirataosakeyhtiö tarvitsisi yhteistyökumppania.

Esimerkiksi raviradan keskustan kuivattaminen edellyttäisi isoja maansiirtotöitä ja hulevesijärjestelmän asentamista.

Vermo ei ole voittoa tavoitteleva liikeyritys, vaan kaikki sen tuotto palautuu hevosurheilun tukemiseen. Yhtiön suurin omistaja on Helsingin keskusraviseura.

Vermo tulee tulevaisuudessakin pysymään raviurheilun keskuksena.

– Pidän epätodennäköisenä, että Vermo lähtisi vetämään tapahtumapuisto-hanketta yksin. Meillä ei välttämättä ole siihen varoja tai intressiäkään, Salminen kommentoi.

Kumppaneista puhuttaessa Salminen tähyilisi muun muassa lähikaupunkien, Espoon, Helsingin ja Vantaan suuntaan.

– Rahoitukseen on monta vaihtoehtoa, ja siihen vaiheeseen on vielä matkaa. Tarkkaa kustannusarviotakaan ei vielä ole. Ensimmäinen etappi on nyt ympäristölupa, Salminen toteaa.

Tapahtumapuisto-hankkeen taustalla on jo ennen koronaa alkanut yleisömäärien väheneminen.

– Raveja seurataan yhä enemmän verkossa. Korona oli viimeinen silaus tälle kehitykselle, ja nyt näyttää siltä, että yleisömäärien palaaminen entiselle tasolle kestää odotettua pidempään. Yleisötulot ovat raviurheilussa se tärkein tulonlähde, joten radalle tarvitaan muuta yleisötoimintaa. Samaan aikaan Espoon puolelta on viestitty, että tarvetta yleisötapahtumien areenalle olisi, Salminen perustelee.

Vermolla on hänen mukaansa muitakin suunnitelmia raviradan käytön lisäämiseksi. Ravipäiviä Vermossa on reilut 50 vuodessa, joten muille tapahtumille riittäisi hyvin tilaa.

Raviradalla on viime vuosina järjestetty muun muassa jalkapallokatsomoita, joissa otteluita on seurattu isoilta screeneiltä, sekä puolustusvoimien valatilaisuus ja erilaisia yritystilaisuuksia.

Näitä Salminen näkisi radalla edelleen lisää. Sen sijaan parina viime talvena järjestetyn, lapsiperheille suunnatun talviriehan tulevaisuus on avoin.

– Saimme siitä tunnettavuutta, mutta koronasta johtuen emme päässeet tavoiteltuihin yleisömääriin. Taloudellisesti riehat eivät ole olleet kannattavia ja joudumme nyt miettimään niiden jatkoa.

Salminen painottaa, että muista suunnitelmista huolimatta Vermo tulee tulevaisuudessakin pysymään raviurheilun ja hevosalan keskuksena.

– Nuorten ja aikuisten ravikoulut ovat olleet hyvin suosittuja, ja niitä kehitämme edelleen. Järjestämme jatkossakin raviurheilun suurtapahtumia, kuten Derbyjä ja Finlandia-ajoja. Ratsastusopetuksen järjestäminen voisi olla yksi mahdollinen kehityskohde, ja sitä olemme jo selvitelleetkin. Sekin tosin vaatisi investointeja, Salminen avaa Vermon tulevaisuutta.

Tiistai-illan tilaisuuteen osallistunut, Perkkaalla asuva Hannele Gröndahl kertoo, että paikalla oli ehkä 30 henkilöä.

– Monilla tällainen suunnitelma herättää mielipahaa, ja melusta ja liikenteen lisääntymisestä oltiin huolissaan, Gröndahl kuvaa hankkeen vastaanottoa tilaisuudessa.

Gröndahl itse kertoo pitäneensä tilaisuudessa puheen, jossa toivotti tapahtumapuiston tervetulleeksi.

– Itsenäni huolettaa enemmän se, mitä tapahtuisi, jos Vermo areenan toiminta loppuisi. Mitä sen tilalle sitten tulisi? Ja miten kävisi areenan ympäristön luonnolle? Siellä on muun muassa paljon kauniita puita, Gröndahl pohtii.

Gröndahl on alueen asukkaita edustavan Perkkaa-Vermo -seuran puheenjohtaja, mutta korostaa, että puhuu nyt omasta puolestaan.

– Seura ei ole ehtinyt vielä keskustelemaan hankkeesta.