Sturen, 77, silmäterä on vuoden 1971 Honda, joka ällistytti Motonetin nuoren varaosamyyjän – "Hyvä herra, ei tämä ole auton moottori"

Sture Engströmille vanhat autot ovat avain menneisyyteen, jota hän haluaa vaalia jälkipolville.

Poikamainen pilke sekä intohimoinen kiinnostus menneiden ihmisten elämään.

Sitä kaikkea ja vähän enemmänkin välkkyy Sture Engströmin, 77, silmissä, kun hän kertoo harrastamistaan kääpiöautoista kirkkonummelaisen kesäpaikan pihalla.

Espoolainen Engström on saapunut paikalle museoikäisellä Ford Sierralla, mutta varsinainen puheenaiheemme on pihamaalla seisova 1971 mallin Honda AN 600.

Kirkkaanpunainen japanilaisauto on miehen silmäterä.

– Ihastuin aikanaan Hondaan, sillä sen perustaja Sōichirō Honda (1906–1991) oli edelläkävijä. Sen ajan japanilaisautot olivat konservatiivisia ja takavetoisia. Tässä on etuveto ja synkronoimaton vaihdelaatikko, ja kaksisylinterisen moottorin ääni kuulostaa hieman kahvinkeittimeltä, Engström esittelee.

Vanhat autot ovat olleet tärke osa Engströmin elämää jo vuosikymmeniä. Yleisradiossa työuran tehnyt mies sanoo, ettei ole teknisesti taitava, mutta historian osalta hän paljastuu käveleväksi tietosanakirjaksi.

Tietojaan hän jakaa autoharrastajien kohtaamisissa sekä Bodominjärven kupeessa sijaitsevan Espoon Automuseon tapahtumissa.

– Kääpiöautojen historia alkoi maailmansodan jälkeen, kun Euroopassa oli 1950–60-luvuilla tarve edullisille autoille. Saksassa niitä tehtiin hävittäjäkoneista kuuluisan Messerschmitt-merkin alla, ja ne sopivat esimerkiksi sotainvalideille. Ne ovat läheistä sukua skoottereille ja voimanlähteenä käytettiinkin moottoripyörän moottoreita.

Suomessa on Ensgtrömin mukaan nykyisin noin sata kolmipyöräistä "Messeriä". Ne ovat keräilijöiden himoitsemia ja niistä pyydetään esimerkiksi Nettimoto-kaupassa jopa yli 30 000 euroa.

Nelipyöräiset Messerschmittin pohjalta kehitetyt autot ovat Engströmin todellisia harvinaisuuksia ja niiden hintakin on kovempi.

Kääpiöautot aiheuttavat ihmisissä aina iloa.

Saksan lisäksi kääpiöautoja tehtiin muun muassa Ranskassa ja Espanjassa.

Kääpiöauton sylinteritilavuuden on määritelmän mukaan oltava alle 700 kuutiota.

– Brittiläinen Mini ei ole kääpiöauto. Se tuli markkinoille niiden kilpailijaksi 850 kuution moottorilla, sanoo Engström, jonka ensimmäinen oma auto oli Mini.

Vuosien varrella Engström on omistanut kymmeniä autoja. Tällä hetkellä autoja on toistakymmentä, joskin vain kolme niistä on harrastekäytössä.

Ennätyskalliin bensiinin aikana autoharrastajan kanssa ei voi välttyä puhumasta rahasta. Engström tähdentää, että harrastajien joukossa on sekä vähemmän varakkaita että varakkaita ihmisiä.

Auto voi vaihtaa omistajaa parilla tuhannella, mutta harvinaisuudet maksavat kymmeniä tai satoja tuhansia.

– En ole varakas, eikä minulle tässä ole kyse rahasta. Voin myydä auton eteenpäin kohtuullisella summalla, jos se on tuottanut minulle iloa vaikkapa viisi vuotta ja jos tiedän, että ostaja on innokas harrastaja.

– Toisaalta iloitsen siitäkin, jos joku varakas ihminen ostaa ulkomailta Suomeen auton, joka on ollut esimerkiksi merkkihenkilön kuten vaikka presidentin käytössä. Silloin asiaan ei liity huolta auton kunnossapidosta.

Vanhojen autojen kunnossapidossa on tosiaan omat kommervenkkinsä.

Engström sanoo, että hänelle autot ovat tarjonneet ennen muuta lukemattomia ilonhetkiä sekä ihmisen kohtaamisia Suomessa ja ulkomailla. Hondalla hän on käynyt Virossa ja Ahvenanmaalla.

Toisaalta harrastus vaatii myös hermoja, sillä vanha ajokki voi jättää tien päälle. Engströmille näin kävi taannoin Pohjanmaalla.

– Olin menossa Hondalla Pietarsaareen, kun moottori alkoi nykiä. Tiesin, että tarvitsen uudet katkojan kärjet. Menin paikalliseen Motonetiin, jossa nuori myyjä totesi ihmeissään, että hyvä herra, ei tämä teidän moottorinne ole auton moottori.

Lopulta apu löytyi paikallisesta moottoripyöräliikkeestä.

– Myyjä antoi minulle kenkälaatikollisen katkojia, ja niistä löytyi sitten sopiva.

Engströmin Sierra taas joutui jokin aika sitten pitkäkyntisen viemäksi. Facebookin etsintäkuulutuksen avulla auto paikannettiin nopeasti – tosin ilman rekisterikilpiä ja avainta.

– Ihmettelin, miksi kilvet oli viety, mutta katsastusmiehet kertoivat, että niiden avulla varas voi ajaa Euroopassa pitkiäkin aikoja jäämättä kiinni.

Haastattelun useissa kohdissa sivuamme Ukrainan sotaa.

Engström on syntynyt vuoden 1944 lokakuussa sotaa käyneeseen Suomeen. Hän pohtii, kumpuaako hänen kiinnostuksensa historiaan murrosaikana eletystä lapsuudesta.

Nytkin eletään painostavia aikoja, mutta meidän lapsiemme onneksi sota ei kohdistu suoraan Suomeen.

Uppoutuminen autoharrastukseen antaa puolestaan henkistä suojaa.

– Kääpiöautot aiheuttavat ihmisissä aina iloa, Engström sanoo ja kehottaa kaikkia kiinnostuneita tulemaan rohkeasti juttusille alan tapahtumissa.

Skootterit ja kääpiöautot kohtaavat

Autohistoriallinen Seura järjestää Espoossa ja Kirkkonummella klassikkoskoottereiden ja kääpiöautojen ajotapahtuman sunnuntaina 19.6.

Tapahtuma alkaa kello 11 Bembölelen Kahvituvalta, josta ajetaan reittiä Kuninkaantie–Kauklahden vanha juna-asema–Luoma–Masala–Veklahti–Gesterby–Jolkby–Heikkilä–Tolsa.

Kello 12–13 pidetään tauko Nisse Häggblomin Outboard Museossa.

Paluu kulkee Kirkkonummen kirkolle ja sen jälkeen reittiä Vols–Lapinkylä–Veikkola. Veikkolan Nesteellä on tauko noin kello 14–15.

Veikkolasta kulkue ajaa Vanhan Turuntien kautta Kahvimaantielle, missä tutustutaan varikkomopojen kokoelmaan. Osallistujia on tulossa säästä riippuen noin 20.

Autohistoriallinen Seura ry on perustettu vuonna 1964. Seura vaalii vanhaa ajoneuvohistoriaa ja edistää moottoriajoneuvojen säilyttämistä tuleville sukupolville.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut