Muusikki palauttaa muistot ja herättää tunteet eloon. Se tuo myös lohdun, jos yhteistä kieltä ei enää ole.
Pelkkä ruoka ja juoma eivät riitä, vaan palvelutaloissa asuvat vanhukset tarvitsevat myös virikkeitä.
Muistisairaille vanhuksille musiikki avaa muistoja ja tunnelmia vuosikymmenten takaa.
Espoolaiset harmonikkataiturit Maria Kalaniemi ja Elina Leskelä ovat ideoineet ja kehittäneet soivaa hoivaa. Yhdessä he muodostavat HoivaPelimannit. He ovat käyneet Viherlaakson muistipalvelukeskuksessa viime syksystä lähtien soittamassa joka perjantai.
Kalaniemi kuvaa itseään kokemusasiantuntijaksi, sillä hänen äitinsä oli seitsemän vuotta laitoshoidossa Alzheimerin tautia sairastaen. Se herätti Kalaniemen huomaamaan, kuinka tärkeitä virikkeet ovat.
– Äiti rakasti musiikkia ja hän oli tottunut siihen, että kotona soi aina. Soitin äidille joka kerta, kun kävin hänen luonaan. Säilytin pientä soitinta hänen huoneessaan. Sairauden edetessä äiti menetti puhekykynsä, mutta musiikki toi lohtua meille molemmille.
Myös Leskelällä on kokemuksia läheisen muistisairaudesta. Koska Kalaniemi ja Leskelä ovat olleet vuosia työtovereita ja ystäviä siitä lähtien, kun he pääsivät Espoon Musiikkiopistoon vuonna 1976. Heidän oli helppoa suunnitella, miten he voisivat hyödyntää musiikkia hoivatyössä.
Soivan hoivan organisoinnissa ovat olleet taustatukena Espoon kaupungin ja JuuriJuhlan kautta saatu taloudellinen tuki.
Sairauden edetessä äiti menetti puhekykynsä, mutta musiikki toi lohtua meille molemmille.
Harmonikkataiteilija Maria Kalaniemi
Viherlaakson muistipalvelukeskuksessa HoivaPelimannit kiertävät harmonikka sylissä osastolta toiselle.
– On hienoa, että hoivakodeissa on vapaaehtoisten toteuttamia musiikkituokioita, mutta lisäksi asukkaille pitää olla tarjolla myös säännöllisiä ja pitkäjänteisiä virikkeitä, Kalaniemi sanoo.
Osastoilla HoivaPelimannit kyselevät, mitä asukkaat haluaisivat kuulla. Jos asiakkaan ehdottama laulu ei ole tuttu, HoivaPelimannit lupaavat opetella sen seuraavaksi kerraksi.
– Musiikki tuo muistisairaille mieleen piirileikkilaulut, tanssit, häät ja muut nuoruusmuistot tai jotain, mitä isä aina lauloi. Esiintymisemme eivät ole perinteisiä konsertteja, vaan vuorovaikutuksellisia kohtaamisia. Siinä on tilaa muistella ja keskustella. Tämä on toimintamme ydin. Musiikki on väylä muistoille.
– Sama toive toistuu usein, ja se kertoo sävelmän merkityksellisyydestä.
Kalaniemi painottaa, että musiikki ja varsinkin sen vuorovaikutuksellisuus ovat tärkeä voimavara monelle ikääntyneelle tai muistisairaalle.
Muistojen lisäksi musiikki herättää myös tunteita – niin naurua kuin kyyneleitäkin. Tällä on Kalaniemen mukaan selkeästi terapeuttinen vaikutus asiakkaisiin.
HoivaPelimannit ovat saaneet työstään hyvää palautetta.
– Hoitajien mukaan asiakkaat ovat nyt rauhallisempia ja iloisempia ja heidän vireystilansa on noussut, kun musiikkituokioita on ollut säännöllisesti.
Toiveissa on, että vierailuista muodostuisi pysyvä osa hoivakotien arkea.
HoivaPelimannit aloittivat työnsä viime syksynä. Koronasulun aikana he lähettivät hoivakotiin musiikillisia videotervehdyksiä, ja koronan lievennettyä he ovat päässeet soittamaan paikan päälle.
– Juhannusaattonakin soitamme Viherlaakson muistipalvelukeskuksessa. Silloin juuri pelien kuuluukin soida!, Maria Kalaniemi sanoo.
Kokeneet muusikot kokevat HoivaPelimanni-toiminnan uransa huipentumana.
HoivaPelimannit Maria Kalaniemi & Elina Leskelä esittäytyvät ja kertovat Soivan Hoivan ihmeitä tekevästä voimasta Sellon kirjastossa 20. kesäkuuta kello 14. Muistojen harmonikka - tilaisuudessa HoivaPelimannit soittavat kesäisiä suosikkisävelmiä muistojen bulevardeilta – herkkiä valsseja, tulisia tangoja ja reippaita polkkia Metsäkukista Satumaan kautta Säkkijärven polkkaan. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.