Jopa 48 000 autoa ajaa tästä ohitse 24/7, ja sortuman riski ehti kasvaa ilmeiseksi – nyt tie korjataan jopa 20-metrisillä teräsbetonipaaluilla

Sortumavaarassa ollut tieosuus korjataan ja teräsbetoni korvaa lahonneet puupaalut.

Pam, pam, pam!

Henkilö- ja kuorma-autot huristavat jatkuvana virtana vieressä, kun lyöntipaalutuskone eli juntta paukuttaa pari tonnia painavia paaluja maahan Kehä kolmosella.

Ihan keijukainen ei ole itse työkonekaan. Sillä on painoa sata tonnia, kertoo työnjohtaja Mikko Kekäle, joka edustaa kunnostustyön pääurakoitsijaa GRK Infra Oyj:tä.

Kehä III:n kolmannen vaiheen parannustyöt ovat käynnissä Espoon itäpuolella, Vantaan Askiston ja Hämeenkylän kohdalla, jossa alkuperäiset puupaalut korvataan teräsbetonipaaluilla. Uusilla paaluilla varmistetaan, että maa ei enää pääse painumaan saati sortumaan ja tienpohja kestää sata vuotta, kuten Väyläviraston projektipäällikkö Antti Koski sanoo.

Liikennettä tällä kohdalla on noin 48 000 ajoneuvoa vuorokaudessa eikä liikenne ennusteiden mukaan vähene. Kekäle naurahtaa kuulleensa, että vanhat miehet muistavat, kuinka tien rakennusvaiheessa 1960-luvulla arveltiin, että tuskin sille laitetaan edes päällystettä.

Teräsbetonipaalut juntataan niin syvälle maahan kuin ne menevät, kunnes kallio tai kantava moreenikerros ei enää anna periksi. Se kohta voi olla jopa 20 metrissä. Yksittäiset, jatkettavat paalut ovat pituudeltaan useita metrejä ja tarvittava pituus määritellään maaperätutkimuksilla.

Työmaalla saattaa haista ”rantasaunan käry”.

– Juntan tietokone kirjaa jokaisen paalun pituuden ja tiedot menevät suunnittelijalle, kertoo mittamies Timo Pohjolainen.

Se on laaduntarkkailua kantavuuden varmistamiseksi. Joskus suunnittelija saattaa määrätä lisäraudoitusta tai uuden paalun rakennettavaan paalulaattaan.

Askistontien ja Tavastkullantien välisen tieosuuden paalut pitää vaihtaa ja paalulaatta uusia, koska alkuperäiset paalut ovat päässet huonoon kuntoon. Ne ovat lahonneet ja maa paalulaatan alla painunut pahimmillaan jopa puoli metriä. Kehätie on ollut vaarassa sortua runsaan 300 metrin pituiselta matkalta.

Lahoaminen on käynnistynyt, kun puupaalut ovat alkaneet kuivua. Kuivuminen taas johtuu siitä, että pehmeä maaperä on antanut periksi ja paalut ovat päässeet tekemisiin ilman kanssa. Veden alla, märässä maassa ne olisivat todennäköisesti edelleen kunnossa. Tien vieressä sijaitsee lintukosteikko.

Paalulaattoja korjatessa ja uusittaessa töihin tarvitaan monenlaista ammattilaista.

– Valumiehiä, timpureita, raudoittajia, putkimiehiä, rakennusmiehiä... Kekäle luettelee.

Kaikki eivät ole töissä samaan aikaan, vaan juuri silloin, kun työvaihe sitä vaatii. Kesätyöntekijöitäkin eli haalariharjoittelijoitakin on palkattu. Työmaan vanhin työntekijä on 72-vuotias valumies.

Paalutusta tehdään painuman kohdan lisäksi parissa muussakin kohdassa, kuten Tavastkullantiellä. Koko Askiston-Hämeenkylän alueelle paaluja juntataan maahan yhteensä 80 kilometriä.

Paaluja ei voi juntata ilman iskutyynyä, joka varmistaa ettei paalu halkea. Iskutyynynä paalun ja järkäleen välissä käytetään paksua koivukiekkoa. Puinen kiekko voi joskus syttyä tuleen, mutta se ei ole vakavaa. Siksi työmaalla saattaa haista ”rantasaunan käry”, sanoo siltatöiden työnjohtaja Turkka Luotonen GRK:lta.

Kun paalut on saatu maan poveen, ne leikataan oikeaan mittaan timanttisahalla. Paalujen päälle valetaan lopulta paalulaattoja, joiden koko vaihtelee 200–400 neliömetriin. Niiden paksuus on puoli metriä. Ja ennen kuin päästään silaisemaan vahvistetun Kehä III:n uusi pinta kolmella asvalttikerroksella, sen alle laitetaan kahdenlaista mursketta. Tällä kaikella on paksuutta lähes kaksi metriä.

Koko kehätien parantamisen kolmannen vaiheen pitäisi olla valmiina ensi vuoden lopulla.

48000

autoa vuorokaudessa on liikennemäärä perusparannettavalla osuudella.

Kehä III

Kehä kolmosen parannuksen kolmanteen vaiheeseen kuuluvat Askisto–Hämeenkylän kohdan painumien korjauksen ja kahdeksan uuden sillan sekä kahden sillan korjaamisen lisäksi muun muassa Vantaankosken ja Pakkalan (Jumbon) välisen osuudelle jo valmistuneet kolmannet kaistat.

Kolmannen vaiheen kustannukset ovat noin 40 miljoonaa euroa, josta valtio maksaa 79 prosenttia ja Vantaan kaupunki 21.

Mainos: HotLips

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut