Hyvän oluen perässä kannattaa lähteä Saksaan. Helsinki on sattumankauppaa. Mustio on varma nakki.
Pienpanimobuumi on jo vuosia hivuttautunut Suomeen. Kasvuvaraa on yhä, sillä edelleen ylivoimainen valtaosa Suomessa valmistetusta oluesta tulee suurpanimoista.
– Joku puhuu pienpanimoiden ja käsityöläisoluen viidestä prosentista, kertoo Olavi Mensio.
41-vuotias Olavi Mensio on lähtöisin Kirkkonummelta, joten Kirkkonummi–Lohja-akseli tuli hänelle nuorena tutuksi. Mensio innostui ensin kotiviinin teosta ja sitten hän hurahti kotioluisiin.
Koulutukseltaan hän on ravintolakokki, mutta se ura jäi.
– Olen aina ollut kiinnostunut ruoasta, juomista ja kaikesta, mikä niihin liittyy.
Mensio oli töissä Alkossa. Sitä kautta tuli viini- ja juomakoulutusta. Hän opiskeli vuonna 2011 viinintuotantoa Lepaan viinitilalla. Vuoden 2013 kieppeillä Mensio oli kolmen vuoden aikana yhteensä vuoden opissa Italian Toscanassa Claudio Cerullon Birra Amiata- pienpanimossa.
– Italiassa oli tuolloin jo 500 pienpanimoa. Siellä oltiin kehityksessa paljon Suomea edellä.
Cerullo hyödynsi oluiden teossa niin paljon kuin mahdollista paikallisia raaka-aineita. Yrtit poimittiin lähistöltä. Se oppi jäi itämään, sillä esimerkiksi nyt UG Breweryn Svartå Lagerin humala on Mustiolta.
Suosikkini on hyvä, tasapainoinen lager.
Olavi Mensio
Samaa ajattelutapaa löytyy muualtakin läntiseltä Uudeltamaalta. Fiskarsissa Ägräs Distillery hyödyntää Fiskarsin nokkosia ja yrttejä.
Helsingin Alppilassa asuva Mensio perusti Helsingissä Kallio Breweryn. Kiertolaispanimolla ei ollut omia tiloja, joten Mensio tuli vuonna 2016 perustajajäsenenä mukaan Lohjalle United Gypsies Breweryyn. UG Breweryn liikeideana on tarjota toimitilat ja -laitteet oluenpanijoille, ja mukana onkin nyt noin 15 tekijää.
– Helsingin ja Lohjan välinen moottoritie on tullut tutuksi, nauraa Mensio.
Neljä vuotta sitten Mustion Panimo pisti pillit pussiin Mustiolla, ja UG Breweryn väki tuli katsomaan välineitä. Niistä ei yhteisymmärrystä tullut, mutta miljöö ja tila koukuttivat. UG Breweryn väki päätti perustaa tap roomin, ”hanahuoneen”. Vuokrasopimus Mustion Linnan omistajien Christine ja Philip Linderin kanssa syntyi juohevasti. Tap room ei kilpaile Linnankrouvin kanssa, vaan tarjoaa Mustion linnan asiakkaille lisäarvoa.
– Yhteistyö on kaikkien etu.
Tap room on panimon maisteluhuone – käytännössä kapakka. Pienpanimo saa sitä kautta tuotteitaan tunnetuksi. Ulos voi myydä enintään 5,5 prosentin tuotteita.
Konestalletiksi ristitty tap room avattiin kolme vuotta sitten ja UG Brewery ei ole markkinoinut sitä voimallisesti.
– Kyläläiset ryhtyivät poikkeamaan täällä ja tapaamaan toisiaan. Yksi tämän paikan viehätys on se, että tämä on hieman syrjässä ja kätkettynä.
Konestalletin terassin vieressä seisoo yksi Suomen vanhimmista sähkövetureista. Sitä huollettiin aikoinaan panimorakennuksessa – siitä tulee nimi Konestallet, ”Konetalli”.
Asiakaspaikkoja on sisällä 20 ja ulkona terassilla 40.
Olutvalikoima koostuu lähes kokonaan UG Breweryn omista tuotteista. Ne tehdään Lohjalla Hemmolankadulla, sillä tuotantoa ei Mustiolla ole.
Tunnetuin ja paikallisin olut on 4,7-prosenttinen Svartå Lager. Se hemmottelee asiakkaita myös naapurissa Linnankrouvissa. Svartå Lagerin humala on kerätty Mustiolta.
– Mustiolla on viljelty humalaa 1400-luvulta lähtien ja sitä kasvaa eri paikoissa edelleen. Olemme tutkituttaneet humalan Luonnonvarakeskuksessa. Humala Mustion Linnan alueella on sama mitä kasvaa Junkarsborgin linnoituksella. Olemme nimenneet sen ”Linnanpihan humalaksi”.
Paikallisuutta edustaa myös 5,5-prosenttinen Svartå Cider. Siinä on käytetty myös Linnanpuiston omenoita.
Konestellet on avoinna perjantaista sunnuntaihin, mutta harkinnan alla on laajentaa aukioloa heinäkuussa.
– Oma suosikkini on hyvä, tasapainoinen lager.
Konestalletin yhteydessä toimii myös pieni taidegalleria.