Teemu Keskisarja ei käsitä, miksi ihmiset pakkautuvat pääkaupunkiseudulle – "Kehäteiden varsilla Espoon ja Vantaan tuhot näyttävät pahimmillaan Ukrainalta tai Viipurilta 1944"

Historioitsija Teemu Keskisarjan mielestä pääkaupunkiseudun kasvu ei ole taloudellinen välttämättömyys, vaan poliitikkojen kangastus.

Historioitsija Teemu Keskisarjan on lähes mahdoton ymmärtää ihmisten pakkautumista pääkaupunkiseudulle. Hän itsekin asuu siellä, mutta omistaa myös talon Lapinjärven Vasarakylässä. Tällä hetkellä talo on työtila, jossa Keskisarja valmistelee historiateoksia, esitelmiä, luentoja ja televisio-ohjelmia.

– Aion siirtää firmani kirjat Lapinjärvelle, koska pystyn tekemään luovaa työtä parhaiten täällä. En toistaiseksi voi muuttaa yksityishenkilönä Lapinjärvelle, koska kolmen lapseni koulut ja tarhat ovat pääkaupunkiseudulla. Isäni on asunut Lapinjärvellä 20 vuotta, joten paikalliset sieni- ja marjametsät ovat tulleet tutuiksi.

Keskisarja ei väsy ihmettelemästä sitä, miksi ei ole muodikasta asua Lapinjärvellä, Liljendalissa, Loviisassa tai ylipäätään itäisellä Uudellamaalla, vaikka alueella on säilytetty vanhoja rakennuksia ja vaalittu kulttuurihistoriaa.

Hänen mielestään ajatus siitä, että kaikkien pitäisi asua betonilähiöissä on kulutususkonnon harha ja opinkappale. Keskisarja on kirjoittanut pääkaupunkiseudun keinotekoisen kasvun himorakentamisen mielenvikaisuudesta. Hänen mielestään se on poliitikkojen kangastus ja mielentila, ei taloudellinen välttämättömyys.

– Kehäteiden varsilla Espoon ja Vantaan tuhot näyttävät pahimmillaan Ukrainalta tai Viipurilta 1944. Rikkaissa kasvukeskuksissa on kammottavia rakennustyömaita ja valtavia sosiaalisia ongelmia. Lisäksi pääkaupunkiseudulle tulee kasvava määrä tyhjiä toimistotiloja ja tuhoon tuomittuja kauppakeskuksia.

Historioitsija saa Lapinjärveltä kaikki tarvitsemansa palvelut, joten hänellä ei ole mitään aineellista syytä elää muualla kuin Lapinjärvellä.

– Täällä on sympaattisemmat ja halvemmat ravintolat ja kahvilat kuin Helsingissä, hyvä ruokakauppa ja erittäin hyvä rautakauppa. Pankkiasiani hoidan mieluummin Lapinjärvellä kuin pääkaupunkiseudulla, koska paikalliseen Osuuspankkiin ei tarvitse jonottaa. En ole vielä keksinyt, mitä täältä puuttuu. Apteekki löytyy, ja terveyspalvelut saa reilun 20 kilometrin päästä Loviisassa.

Täällä on sympaattisemmat ja halvemmat ravintolat ja kahvilat.

Keskisarja on perehtynyt myös Lapinjärven historiaan. Hänestä on kiinnostavaa, kuinka rantaruotsalaisuus on pitänyt pintansa alueella 700 vuoden ajan, vaikka seka-avioliittoja on solmittu. Suomalaisen ja rantaruotsalaisen asutuksen raja kulkee Vasarankylästä, joka on viimeinen ruotsalaiskylä. Naapurissa oleva Porlammi on jo suomenkielinen.

Kulttuurihistoriaan hän tutustuu mieluusti hautausmailla, joista löytyvät tiedot paikkakunnalla asuneista suvuista. Paraikaa Keskisarja lukee Ola Johanssonin paikallishistoriallisia kirjoja. Lapinjärven historiassa häntä viehättää erityisesti talonpoikainen arkkitehtuuri.

– Puurakennuskanta on täällä hyvin vanhaa ja se on hienosti säilytetty.

Keskisarja on itse käynyt lukion Porvoossa, mutta hän pitää myös Loviisaa hienona vanhana merikaupunkina. Hänen mukaansa Loviisan vanha puutaloalue on aliarvostettu verrattuna Porvoon vanhaan kaupunkiin.

– Mielestäni se on hieno. Tämän kesän tutustumiskohteeni on Svartholman linnoitus, koska Loviisan sotahistoria kiehtoo minua paljon.

LUE MYÖS: Teemu Keskisarja: Länsi ei uskalla katsoa todellista uhkaa Ukrainan sodan taustalla – "Emme kestä sitä, että uhka on todellinen"

Keskisarja on kirjoittanut 17 historiateosta. Parhaillaan hän kirjoittaa Ruotsin ja Venäjän välisistä, Hattujen sodan, unohdetuista taisteluista 1741–1743. Sodan tapahtumista suuri osa sijoittuu Itä-Uudellemaalle. Kirja julkaistaan todennäköisesti tänä syksynä.

Historioitsija kirjoittaa myös kuolleista henkilöistä. Tuorein julkaistu teos käsittelee Kyllikki Saaren murhamysteeriä.

– Kirjoitan kuolleista, koska nykyisyys ja tulevaisuus eivät kiinnosta. Haluan paeta todellisuutta menneisyyteen.

Keskisarja pitää noin sata luentoa vuodessa eri puolilla Suomea. Hän on myös julkaissut useita teoksia vuodessa.

– Tämä on mahdollista, koska minulla on apulaisia, jotka kaivavat puolestani arkistolähteitä.

Keskisarja sanoo tykkäävänsä lintukodosta, joka on Aleksis Kiven kaunis sana.

– Lintukodosta tulevat mieleen myös Itä-Uudenmaan erittäin linturikkaat järvet ja metsät.

Hän ihmettelee, miksi etätyöntekijät ja firmat eivät vielä ole huomanneet, että noin tunnin ajomatkan päässä Helsingistä on halpaa tonttimaata ja alueita, joissa muuttajat otetaan avosylin vastaan.

– Minusta voisi tulla hyvä palkaton konsultti, joka puhuu Itä-Uudenmaan puolesta. Jostain syystä vain Porvoo on erittäin muodikas kaupunki, ja kaikki siitä itään päin on joutomaata. Ihmiset tajuavat elämisen ja olemisen oikeat prioriteetit viimeistään sitten kun kulutususkonnon naamiot putoavat.

17

historiateosta

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut