Ilmakuva näyttää: Näin hurjasti Suomen talouden kärkialue muuttuu Espoossa – "On iso juttu, on se, että hankkeita on näin valtavasti"

Keilaniemi pysyy ensisijaisesti yritysalueena, mutta toimistojen rinnalle nousee asuntoja. Erilaisia hankkeita on meneillään parikymmentä.

Espoon Keilaniemen alue on vahvassa nosteessa, eikä nousukiitoa näytä hidastavan edes epävakaa maailmantilanne.

Alueella on käynnissä parikymmentä kehityshanketta, jotka toteutuessaan tuovat alueelle lisää toimistotilaa mutta myös asuntoja ja palveluita.

– Se, mikä tässä on iso juttu, on se, että hankkeita on näin valtavasti, Espoon kaupungin projektinjohtaja Antti Mäkinen sanoo.

Mäkinen on ollut mukana kehittämässä Keilaniemeä, Tapiolaa ja Otaniemeä vuodesta 2009 lähtien. Hän kertoo yllättyneensä itsekin, miten voimakkaasti Keilaniemi lähti vetämään neljä viisi vuotta sitten.

Espoon kaupungin listauksen mukaan Keilaniemessä on käynnissä 22 kehityshanketta, joista 15 sisältää toimistotiloja, 10 asumista ja yhdeksän palveluja.

Valmistakin alkaa jo tulla. Tänä keväänä Keilaniemeen on valmistunut Fiskars Groupin pääkonttori ja Sokos Hotelsin Heymo 1 -hotelli.

Keilaniemen vetovoiman taustalla voi nähdä Mäkisen mukaan useita syitä.

Se, mikä tässä on iso juttu, on se, että hankkeita on näin valtavasti.

Antti Mäkinen

Keilaniemi on lähellä Helsinkiä, alueella toimii jo ennestään vetovoimaisia yrityksiä, ja merimaisemat hivelevät silmää.

Liikenneyhteydet paranivat, kun länsimetro alkoi kulkea vuonna 2017, ja Raide-Jokeri parantaa yhteyksiä edelleen.

Miljöö muuttui viihtyisämmäksi, kun Kehä I:n liikenne siirtyi Keilaniemen tunneliin vuonna 2019.

– Yksittäisenä hankkeena merkitystä oli sillä, että Fortum myi Raaden hampaan Regenerolle, joka alkoi kehittää sitä eteenpäin, Mäkinen huomauttaa.

Hän epäilee, että vaikutusta on ollut myös sillä, että Keilaniemeen on tullut kauppoja, ravintoloita ja muita palveluita.

– Keilaniemeen on syntynyt kaupunkimaista ympäristöä, jota siellä ei ole ennen ollut.

Uutta on se, että Keilaniemeen tulee asuntoja.

Mäkinen ennakoi, että Keilaniemessä voisi olla vuosikymmenen lopussa 3 000 asukasta. Lisäksi heti Kuusisaarentien toiselle puolelle Otaniemeen on tulossa 2 000 asukasta.

– Keilaniemi on ollut yritysalue, ja se tulee jatkossakin olemaan ensisijaisesti yritysalue, mutta kohtuullinen määrä asumista tekee siitä elävää ja monipuolista kaupunkia.

Mäkinen uskoo, että asumisen mukana Keilaniemeen tulee lisää kauppoja, ravintoloita ja muita palveluita. Mäkinen kertoo pyrkivänsä siihen, että alueelle tulisi myös yksi isompi päiväkoti. Koulua ei hänen mukaansa tarvita, sillä lähin koulu on kävelymatkan päässä Otaniemessä.

Itäisessä Espoossa on viisi vahvasti kehittyvää aluetta. Merkittävimmät niistä ovat Tapiolan keskus, Otaniemi ja Keilaniemi. Pienempiä kehityskohteita ovat Kehä I:n ja Kalevantien risteyksen ja Tapiolan urheilupuiston ympäristö.

Mäkinen nostaa Keilaniemen alueen Espoon merkittävimpien kehityskohteiden joukkoon.

– Espoossa on vireillä useita merkittäviä hankkeita, mutta Espoossa ei ole vastaavia alueita kuin Keilaniemi. Se on seuraava talouselämän keskus heti Helsingin keskustan jälkeen.

Edes koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota eivät ole hidastaneet ainakaan merkittävästi Keilaniemen kehitystä.

– Ei voi sanoa, etteivät ne vaikuttaisi, mutta tällä hetkellä kiinteistökehityshankkeissa intensiteetti on ollut koko ajan voimistuva. Joka vuosi on vireillä enemmän hankkeita kuin edellisenä vuonna.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut