Ihmettelitkö tätä sukellusveneen näköistä laitetta Espoon edustalla? Se pyrkii laittamaan kuriin kiusallisen veneilyilmiön

Pidä Saaristo Siistinä ry hankki Espooseen uuden imutyhjennysaseman, joka toimii ympäri vuoden.

Veneilijöillä on houkutus laskea käymäläjätettä mereen erityisesti varhain keväällä ja myöhään syksyllä, jolloin imutyhjennysasemat ovat pääsääntöisesti kiinni.

Nyt houkutuksen pitäisi kuitenkin vähentyä, sillä Espoon ja Helsingin rajalle on avattu uusi kelluva imutyhjennysasema, joka palvelee veneilijöitä ympäri vuoden.

Uusi asema sijaitsee Espoossa Käärmesaaren pohjoisella edustalla.

– Tämän jälkeen veneilijöillä ei ainakaan ole enää mahdollisuutta sanoa, että tyhjentäminen ei onnistu, Visit Espoon projektinjohtaja Lennart Pettersson sanoo.

Uuden aseman takana on Pidä Saaristo Siistinä ry, jolla on Suomessa noin 30 imutyhjennyslaitetta.

Yhdistyksen toiminnanjohtaja Aija Kaski kertoo, että imutyhjennysaseman hankinta lähti liikkeelle jäsenten aloitteesta.

Kasken mukaan yhdistyksellä on paljon jäseniä pääkaupunkiseudulla ja jäsenet toivoivat, että tänne saataisiin kelluva imutyhjennysasema, joka palvelisi myös keväisin ja syksyisin.

– Haluttiin vastata huutoon, Kaski sanoo.

Uusi imutyhjennysasema on vastaavanlainen kuin pari vuotta sitten Tammisaaren Byxholmenin edustalle avattu asema.

Imutyhjennysaseman saaminen kesti kaksi vuotta.

Etenkin satama-altaissa keskinäinen kontrolli pelaa todella hyvin.

Yli 40 000 euroa maksavan aseman rakentamisen mahdollisti Weisell-säätiö, joka lähti tukemaan hanketta.

Neuvotteluissa kaupunkien kanssa päädyttiin siihen, että Espoo hankkii asemalle paikan ja Helsinki huolehtii sen tyhjentämisestä.

– Heti, kun kuultiin, että on mahdollisuus saada kelluva imutyhjennysasema, ajateltiin, että pitäähän sille paikka saada, Lennart Pettersson sanoo.

Pettersson pitää Käärmesaaren edustaa erittäin hyvänä paikkana: vieressä kulkee vilkas väylä, asema palvelee sekä helsinkiläisiä että espoolaisia veneilijöitä, ja Käärmesaari suojaa asemaa tuulelta.

Siitä, kuinka paljon veneilijät laskevat käymälävesiä mereen, ei ole Aija Kasken mukaan tutkittua tietoa.

Yleinen käsitys on se, että veneilijöiden asenteet ovat muuttuneet nopeasti ja harva laskee enää käymäläjätevesiä mereen.

– Ei sitä ainakaan kukaan kehtaa tehdä missään, missä joku toinen saattaisi nähdä. Nyt alkaa olla niin, että tiskivesiäkään ei enää kehtaa laskea mereen, Kaski sanoo.

– Etenkin satama-altaissa keskinäinen kontrolli pelaa todella hyvin. Ihmiset ymmärtävät, että jos satama-altaaseen lorotetaan vaikka vain saippuavettä, se rehevöittää satama-allasta, siellä rupeaa kasvamaan levää ja heinäkuussa siellä ei voi enää nauttia uimisesta, hän jatkaa.

Jos joku laskee käymäläjätevesiä mereen, Kaski uskoo sen johtuvan pakkotilanteesta.

– Jos tankki on täynnä ja on jo käynyt vaikka muutamalla asemalla ja ne eivät ole toimineet, sitten tulee sellainen olo, että pakko se vain on tyhjentää.

Kaski arvioi, että pakkotilanteet vähenevät, kun kaikkiin satamiin saadaan uuden lain vaatimat imutyhjennyslaitteet.

Pidä Saaristo Siistinä ry on hankkinut imutyhjennysasemia 1990-luvulta lähtien.

Espooseen avattu asema edustaa asemien kolmatta sukupolvea. Siihen mahtuu kerralla jopa neljä venettä, ja se on vakaa, vaikka päällä olisi samaan aikaan useita ihmisiä.

Kulmat on pyöristetty, ja yöllisiä kävijöitä varten on valaistus, joka toimii liiketunnistimilla.

Pidä Saaristo Siistinä ry:n puheenjohtaja Bengt Westerholm näyttää, miten uusi imutyhjennysasema toimii.

Ensin avataan veneestä korkki, vedetään letku veneeseen, työnnetään pistooli tyhjennysaukkoon ja käännetään kahvassa olevaa vipua.

Sitten vain ryhdytään pumppaamaan. Pistoolissa on lasinen kurkistusikkuna, josta näkee, että tavara juoksee.

Westerholmin veneessä on 90 litran septitankki. Kun imutyhjennysasemassa on 12 kuution säiliö, se haukkaa tyhjennysten välissä yli 130 vastaavaa lastia.

Lopuksi Westerholm imaisee letkuun hieman merivettä, sulkee vivun ja kelaa letkun takaisin paikoilleen.

Tästä on kyse

Käymäläjäte kiihdyttää rehevöitymistä

Käymäläjätteen päästäminen vesistöihin kiellettiin Suomessa vuonna 2005.

Pidä Saaristo Siistinä ry arvioi, että kiellosta huolimatta käymäläjätteitä päästetään veteen jonkin verran.

Käymäläjätteet lisäävät rehevöitymistä, ja niiden mukana vesistöihin voi levitä bakteereja.

Rehevöityminen johtaa veden samenemiseen, vesikasvien ja levien lisääntymiseen, happikatoon sekä kalastossa ja eliöstössä tapahtuviin muutoksiin. Näkyvä merkki rehevöitymisestä ovat myrkylliset sinilevälautat.

Lähde: Pidä Saaristo Siistinä ry

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut