Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Tuhannet muuttaneet pois Espoosta, nyt selvitetään, mikä on ilmiön syy

Kaupunki ryhtyy valmistelemaan kokonaisyleiskaavaa, jossa selvitetään myös tulo- ja lähtömuuton syitä.

Espoossa ryhdytään valmistelemaan nykyisten, eri ikäisten yleiskaavojen yhdistämistä kokonaisyleiskaavaksi. Tavoitteena on saada koko kaupungin kattava yleispiirteinen suunnitelma, jolla ohjataan kaupungin kasvua ja esimerkiksi asumisen, liikenneväylien ja virkistysalueiden sijoittumista.

Taustalla on Espoon väkiluvun raju kasvu, joka vaatii uutta asuinrakentamista. Väestönkasvuun oli määrä varautua päivittämällä Espoon eteläosien yleiskaavaa. Kaupunginhallitus päätti kuitenkin maanantaina, että kaikki Espoon eri yleiskaavat kootaan nyt yhdeksi päivitetyksi kokonaisyleiskaavaksi.

Tavoitteena on sovittaa uusi rakentaminen Espooseen taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävällä tavalla.

Samalla Espoo haluaa myös selvittää kaupungin tulo- ja lähtömuuton syitä sekä asukkaiden toiveita kaupungin asuinympäristöstä.

Viime vuosina Espoo on menettänyt väkeä muihin kuntiin. Esimerkiksi alkuvuonna 2020 yli 10 000 asukasta muutti Espoosta johonkin toiseen kuntaan.

Kuluvana vuonna kuntien välinen nettomuutto on jälleen kääntynyt voitolliseksi.

Lue myös:

300 000 asukkaan raja rikkoutumassa Espoossa heinäkuussa – alkuvuonna kaupunki kasvoi ennätysvauhtia

Espoon pitää mahduttaa lähes täydelle alueelle vielä 50 000 asukasta – miten se on mahdollista?

Ennen kuin uutta yleiskaavaa ryhdytään valmistelemaan, tarkoitus on saada ratkaistua useita Espoon maankäytön kipupisteitä.

Näitä ovat esimerkiksi ratkaisu läntisestä junavarikosta, jota on kaavailtu muun muassa Espoon ja Kirkkonummen rajalle Mankkiin tai Luomaan.

Yleiskaavatyön pohjaksi kaupunginhallitus haluaa myös ratkaisun veneiden talvisäilytyksestä. Nykyiselle talvisäilytysalueelle Suomenojan satamaan on suunnitteilla asuinrakentamista.

Osana uutta yleiskaavaa on määrä käsitellä myös Espoo-Salo -oikoradan Myntinmäen asemavaraus, joka jätettiin pois Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavasta.

Lisäksi valmistellaan Keskuspuiston laajentamista kaupunginhallituksen ja valtuuston aiempien linjausten mukaisesti.

Espoon voimakas kasvu ja on herättänyt kaupunkilaisissa kritiikkiä ja rakentamista on arvosteltu muun muassa liian korkeaksi ja tiiviiksi. Vastatakseen kritiikkiin kaupunki järjesti kuluvana keväänä asukkaille laajan Meidän Espoo -keskustelu- ja tapahtumasarjan. Sen tuloksia on tarkoitus hyödyntää yleiskaavatyön tavoitteiden asettamisessa, ja keskustelua on myös tarkoitus jatkaa.

Kaupunginhallitus ohjeistaa, että työssä tulee hyödyntää tuoreita hyväksyttyjä osayleiskaavoja, jotta kokonaisyleiskaava saadaan koottua ripeällä aikataululla.

Tavoitteena on, että kaupunginhallitus voisi päättää yleiskaavan tavoitteista alkuvuodesta 2023.

Yleiskaavatyö on määrä saada valmiiksi vuonna 2027.

Yleiskaava ei vaikuta suoraan kaupungin rakentamiseen, vaan ohjaa tarkempaa suunnittelua, kuten asemakaavoitusta.