Suvi Eronen kävelee useiden kymmenien kilometrien pituisia matkoja ultrakävelyharrastuksen parissa.
Suvi Eronen kävelee helposti monen tunnin ajan. Eronen harrastaa ultrakävelyä, joka on vastaava laji ultrajuoksun kanssa, eteneminen vain tapahtuu kävellen.
Hän haluaakin kannustaa kokeilemaan lajia ja osallistumaan rohkeasti kävelytapahtumiin.
– Kävellessä on ihana mindfullness. Ensimmäisen kolmenkymmenen kilometrin jälkeen pää tyhjenee ja tulee ihana fiilis, Eronen kuvailee.
Hän sanookin ultrakävelyn olevan mielen tyhjentämistä. Asiat on helpompi saada järjestettyä, kun on käynyt latautumassa.
Ultrakävely sopii Erosen mukaan kaikille, joiden paikat kestävät runsaan kävelyn.
– Kannattaa lähteä etenemään maltillisesti, kuunnellen tarkasti omaa kehoa ja oloa.
Jos lähtee heti etenemään kovalla vauhdilla, voi jaksaminen loppua nopeasti, hän sanoo
Eronen aloitti itse ultrakävelyn vuonna 2019, kun hänen esikoisensa oli vauva.
– Hän nukkui parhaiten liikkuvissa vaunuissa, joten aloin kävellä yhä enemmän.
Eronen löysi sattumalta marssit, joihin hän osallistuu nykyään tilanteen niin salliessa.
Kävellessä on ihana mindfullness.
– Ensimmäiselle marssille oli tarkoitus lähteä vuonna 2020 ystävän kanssa, mutta hän sairastui ja joutui jättämään marssin väliin. Päätin kuitenkin lähteä sinne yksin. Toki ikinä ei ole tarvinnut kävellä marsseilla yksin. Olen saanut hurjasti marssikavereita, joita näen vain näissä tapahtumissa.
Eronen kaipaa etenkin naisia marssien pariin. Hän on usein ainoa nainen marssien pisimmillä matkoilla.
– Monet luulevatkin helposti, että osallistuakseen Maanpuolustuskoulutuksen tai Reserviläisurheiluliiton järjestämiin kävely- eli marssitapahtumiin vaaditaan, että olet käynyt armeijan tai, että on mukana reserviläistoiminnassa. Avoimiin tapahtumiin ovat kaikki tervetulleita.
Tähän mennessä nurmijärveläisen Erosen pisin yhtäjaksoinen kävely on ollut 100 kilometrin Etelä-Karjalan sotilasmarssi. Aikaa kävelyyn ja taukoihin meni Erosella 21 tuntia ja 52 minuuttia.
– Välissä oli tunnin tauko, muuten pidimme taukoja tasaisin väliajoin. Pidemmällä tauolla söimme ja otimme kengät pois. Myös lyhyemmillä tauoilla tulee riisuttua kengät hetkeksi.
Viimeisin marssi käveltiin Tuusulassa kesäkuun alussa. Kyseessä oli sadan kilometrin Tuusulan kesäyönmarssi, jonka aikana Tuusulanjärvi kierrettiin kahdesti. Sen lisäksi käveltävää riitti kaduilla, metsissä ja asuinalueilla.
Ultrakävelyt ja marssit vaativat Erosen mukaan harjoittelun lisäksi mielen lujuutta. Jos itsellä on vaikea hetki ja on yksin, hän saattaa soittaa jollekin tai kuunnella musiikkia.
Eronen sanoo valmistautuvansa aina hyvin kävelyreissuilleen. Tärkeintä on, että joku tietää aina, millaisen reitin hän aikoo kävellä ja kuinka kauan hän on suunnilleen poissa.
– Jos jotain sattuu, niin tietää, mistä lähteä etsimään.
Hän myös muistuttaa riittävän syömisen ja juomisen tärkeydestä.
– Pitää huolehtia, että jaksaa ja tietää, milloin kannattaa lopettaa.
Erosen oli tarkoitus kävellä kerran Rinnekodilta Reitti 2000 - ulkoilureittiä pitkin Helsinkiin kymmenen kilon painoisen tavaramäärän kanssa.
– Jaksoin kävellä 45 kilometriä, mutta sitten tuli stoppi ja oli pakko soittaa, että tulkaa hakemaan minut täältä, Eronen muistaa.
Eronen palautuu kävelyreissuiltaan kylmässä suihkussa sekä syöden kunnolla. Hän peräänkuuluttaa myös lihashuollon ja levon tärkeyttä, sekä käyttää vapaa-aikansa muun muassa pilatesta ja venyttelyä harrastaen.
Erosen haaveena on päästä vaeltamaan San Diego Compostelan pyhiinvaellusreitti, joka on pituudeltaan lähes 800 kilometriä. Ennen tätä hän toteuttaa pienemmän haaveensa.
– Pääsen Hollantiin Nijmegen marssitapahtumaan, joka on maailman suurimpia. Se on minulle iso juttu.
Kesä näyttää Erosen mukaan hyvältä, sillä hän on jo kävellyt puolet suunnitelluista reiteistään.
– Tässä lajissa voi voittaa vain itsensä.
Tämä juttu on julkaistu aiemmin Nurmijärven Uutisissa.