Uudet arviot paljastavat: Sote-alueiden talous on heti pahasti pakkasella – "Suoraan sanoen mittarit ovat punaisella"

Aluevaltuuston puheenjohtaja Jarno Limnéll vaati Hangossa Länsi-Uudellemaalle lisää resursseja. Rahan puute on akuutti myös myös muilla sote-alueilla, joiden pitäisi aloittaa toimintansa 2023.

– Tarvitsemme lisää resursseja, turha sitä on kainostella. Näillä emme pärjää, sanoi Länsi-Uudenmaan aluevaltuuston puheenjohtaja, espoolainen Jarno Limnéll (kok.) viime viikolla Hangossa.

Aluevaltuusto on kokoontunut kevään aikana eri puolilla läntistä Uuttamaata. Viime viikolla se kokousti Hangossa. Ennen kokousta aluevaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajisto keskusteli Hangon kaupungin ja tiedotusvälineiden edustajien kanssa hyvinvointialueiden ajankohtaisista aiheista.

Limnéllin mukaan erityisen kriittisiä ovat rakennettavan hyvinvointialueen tietojärjestelmiin liittyvät asiat, hybridiuhat ja niiden torppaaminen.

– Suoraan sanoen mittarit ovat punaisella tällä hetkellä. Meillä ei ole riittävästi resursseja, tuskaili Limnéll.

Aluehallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja, lohjalainen Joona Räsänen (sd.) muistutti, että leijonanosa hyvinvointialueiden rahoituksesta tulee valtiolta.

– Se nyt vain on niin, että valtio joutuu vastuunsa kantamaan, Räsänen totesi.

Aluehallituksen toinen varapuheenjohtaja, inkoolainen Henrik Wickström (r.) kertoi, että hyvinvointialue käy rahoituksesta jatkuvaa keskustelua valtion kanssa.

Se nyt vain on niin, että valtio joutuu vastuunsa kantamaan.

Joona Räsänen (sd.)

– Tapaamme ministeri Paateron aluehallituksen puheenjohtajan [Mia Laiho (kok)], Joonan [Räsänen], allekirjoittaneen kanssa ja keskustelemme virkajohdon kanssa näistä rahoituskuvioista ensi viikolla, selvitti Wickström.

Uusien hyvinvointialueiden akuuttia rahapulaa on puitu viime viikkoina myös eduskunnassa.

Eduskunnan hallintovaliokunnan alueilta keräämien tietojen mukaan rahasta on pulaa useilla hyvinvointialueilla. Pahimmillaan yksittäiseltä hyvinvointialueelta puuttuu 85 miljoonaa euroa ensi vuoden budjetista.

Hallintovaliokunnan mietinnön mukaan hyvinvointialueiden rahoitusesityksessä ei huomioida esimerkiksi siirtymävaiheen palkkaharmonisoinnin kuluja, tämän kevään palkkaratkaisusta syntyvää kustannusvaikutusta tai koronasta aiheutunutta hoitovelan hoitamista.

Lisäksi kustannuksia kasvattaa hyvinvointialueiden tiloille säädetty vuokrien kuuden prosentin tuottovaatimus sekä vuokrien alueellinen yhtenäistäminen.

Muutoskustannuksiin, kuten ICT-kuluihin, pitäisi puolestaan varautua erillisellä tarveharkintaan perustuvalla rahoituksella myös 2023—2025.

Valtiovarainministeriön arvion mukaan hyvinvointialueiden rahoitustarve nousee ensi vuonna kaikkiaan noin 1,1 miljardia euroa tämän vuoden tasosta.

Aluevaltuuston 1. varapuheenjohtaja, espoolainen Saara Hyrkkö (vihr.) sanoi, että valtio on tunnustanut alueen erityispiirteitä, mutta ei ehkä riittävällä painoarvolla.

– Meidän tärkeä tehtävä on tietysti tuoda ratkaisuja pöytään ja avata, mitä siitä seuraa, kun mittarit ovat punaisella, Hyrkkö sanoi.

Tapaamisessa keskusteltiin myös muun muassa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen vetovoimasta työnantajana. Hyvinvointialueen poliittiset päättäjät muistuttivat, että siihen tarvitaan myös kuntien ja valtiovallan vetoapua.

– Sitä ei ratkaista millään yhdellä konstilla, huomautti Hyrkkö.

Sote- ja pelastusalan työvoimapula on valtakunnallinen ongelma, joten kuntien on Hyrkön mukaan huolehdittava siitä, että elämän perusedellytykset, kuten asuminen ja muut palvelut, esimerkiksi päivähoito ovat kunnossa ja ihmiset haluavat asettua läntiselle Uudellemaalle.

– Hyvinvointialueella on työnantajana vastuu siitä, että palkkaus ja työilmapiiri ovat kohdallaan, johtaminen on hyvää ja toimenkuvat sellaisia, ettei kuormitus ole liian suurta ja ihmiset pääsevät kehittämään työtään. Sitten tarvitaan vielä valtiovallan toimia: tarvitaan koulutusta ja työperäistä maahanmuuttoa, Hyrkkö luetteli.

Nyt on oikea aika vaikuttaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille ensi vuoden alusta alkaen.

– Aikataulu ei ole lavea. Huonoin ratkaisu on se, että yritetään tehdä samoja asioita entisillä toimenpiteillä, sillä siihen ei ole käytännössä enää mahdollisuuksia. Sen vuoksi olemme täällä Hangossa ja sen vuoksi käymme koko alueella, jotta tilannekuva olisi mahdollisimman oikea mahdollisimman hyvän päätöksenteon tueksi, Jarno Limnéll sanoi.

Hän jatkoi, että hyvinvointialueella moni asia vasta käynnistysvaiheessa.

– Jos jonkun viestin haluan Länsi-Uudellemaalle sanoa, niin sen, että tämä on hetki, milloin kannattaa vaikuttaa, lähettää tietoa ja olla yhteydessä, kannusti Limnéll.

Päättäjät pohtivat Hangossa myös sitä, miten hyvinvointialueiden ja kuntien välinen yhteistyö olisi mahdollisimman sujuvaa, sillä uudistuksen jälkeen kuntiin jää ennaltaehkäiseviä palveluja, jotka ylläpitävät hyvinvointia ja terveyttä. Sellaisia ovat esimerkiksi kulttuuri- ja liikuntapalvelut sekä muun muassa tekninen toimi.

– Hyvinvointialueilla ollaan oikein tyytyväisiä, että tiet on hiekoitettu ja kuntoportaat ovat kunnossa, Räsänen tuumasi.

Hyrkön mukaan on myös tärkeä pitää yllä jatkossakin jo olemassa olevia yhteistyörakenteita ja työparimalleja, vaikka väliin tulisikin kunnan ja hyvinvointialueen raja.

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut