Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Tiesitkö? "Tšekin helvettiin" joutui myös Suomen armeijassa 1943–44 palvelleita sotilaita – uusi dokumentti tuo valoa vapaaehtoisten karmeisiin kohtaloihin

Suomen jatkosodassa taistelleista virolaisista vapaaehtoisista Suomen-pojista on valmistunut pitkä dokumenttielokuva. Elokuva Kiiluvees – Vanavedessä on syntynyt kunnianosoituksena virolaisille vapaaehtoisille, ja sen on tuottanut Suomessa asuva virolaissyntyinen inkerinsuomalainen poliisi Taimi Komulainen.

Vuonna 2018 Komulainen souti yhdessä poliisiveljensä Arvo Ivanovin kanssa Suomenlahden yli. Tapahtuma oli osa Suomen ja Viron 100-vuotisjuhlia ja omistettu virolaisille vapaaehtoisille, jotka osallistuivat jatkosotaan vuosina 1943–1944.

Soudun jälkeen Taimi Komulainen tapasi Suomen-poikia, ja hänelle tuli vahva tunne siitä, että miesten tarinat on tallennettava dokumenttielokuvaksi. Suomen-poikia oli tuolloin Virossa jäljellä parikymmentä ja aikaa oli vähän.

– Joka kerta puhuessani Suomen-poikien kanssa nousee pala kurkkuun. Tunnen että heidän tarinansa välittäminen eteenpäin on todella tarpeen, Taimi Komulainen kertoo.

Kesken elokuvan kuvausten alkoi koronapandemia. Viivytyksen vuoksi moni haastattelu peruuntui lopullisesti. Lisäksi osa haastatelluista ei ehtinyt nähdä elokuvan valmistuvan.

Tänä päivänä Suomen-poikia on elossa vain muutamia.

Dokumentti sisältää useita Suomen-poikien ja heidän omaistensa haastatteluja. Esimerkiksi Oliver Tamsalu avaa koskettavasti sitä, millaista oli ns. Tšekin helvetissä, johon osa Viroon palanneista ja saksalaisten kanssa perääntyneistä joutui.

Tšekin helvetti ajoittui toisen maailmansodan loppuratkaisuihin Prahan liepeille toukokuuhun 1945. Tapahtumisen aikana on arvioitu tapetun noin 500–1 000 saksalaista ja Saksan joukkoihin vastentahtoisesti pakotettua virolaista sotilasta.

Wikipedian mukaan tšekkiläiset partisaanit kiduttivat ja nöyryyttivät vangeiksi antautuneita sotilaita välittämättä heidän kansallisesta taustastaan.

Kertomus on karmealla tavalla ajankohtainen Ukrainan sodan vuoksi.

Dokumentissa haastateltavat kuvaavat myös, millaista oli olla valtiovihollisen kirjoissa neuvostovallan aikana.

Idean Suomen-pojille omistetusta soudusta ja elokuvasta Komulainen sai omalta kotipihaltaan Kuhmosta.

– Löysin vanhasta piharakennuksesta laatikon, jossa oli sodanaikaisia kirjeitä. Kirjeet oli saanut virolainen Heino Soosalu, joka oli Suomen-poika, ja onnistunut pääsemään asumaan Suomeen.

Kohtalon oikusta Soosalu oli kotoisin samalta seudulta Rakveren läheltä kuin Taimikin. Kirjeiden kautta alkoi avautua tarina, joka peilasi myös Komulaisen omaa suhdetta kahteen kotimaahansa ja koti-ikävän tunteita.

Elokuva sai ensi-iltansa Tallinnassa kesäkuun alussa. Sen on ohjannut Henri Nõmm, tuottanut Taimi Komulainen ja toimittanut Taisto-Kalevi Raudalainen. Musiikin elokuvaan on tehnyt Sakari Kukko.

Tämä juttu on julkaistu aiemmin Tallinna24:ssa.