Miten käy Länsi-Uudenmaan kolmelle sairaalalle, kun uusi hyvinvointialue käynnistetään? – Palveluiden karsintaa jo kokeneelle Raaseporille halutaan erityistehtäviä

Henrik Wickström: ”On tärkeä varmistaa, että ympärivuorokautinen päivystys jatkuu sairaalassa myös vuoden 2024 jälkeen.”

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella sijaitsee kolme sairaalaa, joista yksi on Lohjalla, toinen Raaseporissa ja kolmas Jorvissa Espoossa.

Muilla Uudenmaan hyvinvointialueilla on yksi pääsairaala. Itä-Uudellamaalla se on Porvoossa, Vantaa-Keravalla Peijaksen sairaala ja Keski-Uudellamaalla Hyvinkään sairaala.

– On tärkeää, että Länsi-Uudellamaalla jokaisella sairaalalla on oma profiilinsa. Meidän on hyvä keskustalla asiasta nyt, kun mietimme hyvinvointialueen palveluja ja niiden kehittämistä ja kun lisäksi samaan aikaan neuvottelemme erikoissairaanhoidon osalta Husin kanssa järjestämissopimuksesta, sanoo Länsi-Uudenmaan aluehallituksen toinen varapuheenjohtaja ja Husin hallituksen jäsen Henrik Wickström (r.) Inkoosta.

Husin järjestämissopimuksessa sovitaan, mitä palveluita hyvinvointialueella järjestetään Husin toimesta.

Lue myös: Sote-alueiden talous on heti pahasti pakkasella – "Suoraan sanoen mittarit ovat punaisella"

Raaseporin sairaalaan jäi tyhjää ja hyödyntämätöntä tilaa, kun sieltä lakkautettiin syksyllä 2020 erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhoidon yhteispäivystys.

Sairaalassa toimii nyt poikkeusluvalla ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys. Poikkeuslupa on voimassa vuoden 2024 loppuun asti.

– On tärkeä varmistaa, että ympärivuorokautinen päivystys Raaseporin sairaalassa jatkuu myös vuoden 2024 jälkeen.

Wickström sanoo, että erityisesti Hangon, Inkoon ja Raaseporin alueilla väestö ikääntyy hieman nopeammin kuin Espoossa.

– Tarvitsemme siis enemmän vuodeosastopaikkoja. Niistä meillä on alueella selkeästi vajetta ja siinä Raaseporin sairaalan tyhjät tilat toimisivat hyvin. Tämä on tietenkin suunniteltava alueen muut palvelut huomioon ottaen.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue erottuu muista Uudenmaan hyvinvointialueista myös siinä, että se on saanut lakiin kirjoitetun erityisvastuun ruotsinkielisten palvelujen kehittämisestä koko maassa.

Lapin hyvinvointialueella on puolestaan erityisvastuu saamenkielisten palvelujen kehittämisestä koko maassa.

– Voisiko Raaseporin sairaalalla olla myös tähän erityisvastuuseen liittyen jokin selkeä tehtävä, pohtii Henrik Wickström.

Muun muassa Länsi-Uudenmaan sote-hankkeen hankejohtaja Elisabeth Kajander visioi taannoin Länsi-Uusimaa-lehden haastattelussa Raaseporin sairaalasta eräänlaista kieliosaamiskeskusta, joka palvelisi myös valtakunnallisesti ja jossa alan opiskelijat voisivat suorittaa harjoittelujaksojaan aidossa kieliympäristössä.

– Otin hyvinvointialueemme erityistehtävän viimeksi esiin juhannusviikolla, kun aluehallituksen puheenjohtajisto sekä virkamiesjohto keskustelivat kuntaministeri Sirpa Paateron (sd.) kanssa alueen rahoituksesta. On tärkeää, että tälle kansalliselle tehtävälle osoitetaan myös erillinen rahoitus.

Henrik Wickström muistuttaa, että Raaseporin sairaala pystyy palvelemaan myös suomenkielistä väestöä.

– Hangossa, Inkoossa ja Raaseporissa on paljon suomenkielisiä, jotka haluavat käyttää Raaseporin sairaalan palveluja, mutta haluavat ne omalla äidinkielellään.

Tämä juttu on julkaistu aiemmin Länsi-Uusimaa-lehdessä.

Rahoitusvaje kasvanut noin 40 miljoonaan

Sari Lamminaho

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtajisto ja virkamiesjohto tapasivat juhannusviikolla kuntaministeri Sirpa Paateron. Tapaamisessa keskusteltiin hyvinvointialueen muutosvaiheen rahoitusvajeesta sekä tulevasta rahoituksesta.

– Hyvinvointialueen tavoitteena on, että palvelut jatkuisivat vuodenvaihteessa normaalisti, mutta tämänhetkinen rahoitus ei siihen riitä, kertoo Henrik Wickström (r.)

Wickströmin mukaan rahoitusvaje on kasvanut noin 40 miljoonaan euroon.

– Tässä alkuvaiheessa on tärkeää turvata rahoitus, jotta mitkään palvelut eivät missään hyvinvointialueen kolkassa vaarannu. Sen jälkeen voimme lähteä kehittämään palveluja ja miettimään, mistä löytyisi tehostamisen varaa ja miten tekisimme jatkossa asioita uudella tavalla. Tämä oli tapaamisessamme vahva viestimme valtion suuntaan.

Wickström arvioi, että valtiovallalla on ymmärrys Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen rahoitustarpeista.

Käynnistysvaiheessa sitä tarvitaan muun muassa ict-hankintoihin.

– Asiasta keskustellaan varmasti vielä syksyllä.

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Mainos: HotLips

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut