Metsäkirjailija tuo tasapainoa tulikuumana käyvään metsäkeskusteluun – "Pienillä avohakkuillakin voi saada aikaan virkistyskäytöltään hyvää maisemaa"

Kåre Pihlström teki kirjan suomalaisten puulajeista.

Kåre Pihlström on lähtöisin Raaseporin Åminneforsista ja Brunkomista. Nuorena hän oli töissä niin Åminneforsin tehtaissa kuin metsätöissä. Luonto vei voiton ja armeijan jälkeen Pihlström opiskeli metsänhoitajaksi Helsingin yliopistossa.

– Luontoharrastus vei alalle. Halusin olla metsässä, kertoo nyt 65-vuotias Pihlström Länsi-Uusimaa-lehden haastattelussa.

Suomessa käydään kovaa keskustelua metsänhoitomenetelmistä.

Pihlström puhuu monipuolisen metsänhoidon puolesta. Raaseporissa puuhataan avohakkuiden kieltämistä kaupungin metsissä.

– Ei avohakkuita pidä kategorisesti kieltää. Esimerkiksi kaupungin metsissä Västerbyssä näkee, miten pienillä avohakkuilla voi saada aikaan virkistyskäytöltäänkin hyvää maisemaa.

Pihlströmin mukaan Suomen hakkuumääristä ei pidä vetää johtopäätöksiä vuoden tarkkuudella.

Jokaisella puulajilla on puolensa.

Kåre Pihlström

– Jos yhtenä vuotena hakataan enemmän kuin metsä kasvaa ja sitä ennen on hakkuusäästöjä, on tilanne hyvä. Pitkän aikavälin kehitys ratkaisee.

Vuodesta 1993 Pihlström on asunut Raaseporissa Skarpkullassa. Hänellä on nyt noin sata hehtaaria maata ja hänet tunnetaan joulukuusikaupasta. Pihapiirin maasto on vaihtelevaa ja puusto monipuolista. Se antaa sijaa lajirikkaalle eläimistölle.

– Minulla on naapurin kanssa kisa siitä kumpi bongaa vuoden aikana enemmän lintulajeja pihapiiristä. Minä johdan 75 lajilla, nauraa Pihlström.

Pihlström jättäytyi vuonna 2017 pois Fiskars-yhtiöiden metsänhoitajan virasta. Nyt Pihlström pyörittää omaa Forestal-yritystä.

Vuonna 1994 Pihlströmiltä ilmestyi kirja ”Träden och vi” Jo tuolloin mieleen jäi kytemään ajatus, että kirjan idea pitäisi toteuttaa myös suomeksi. Pihlström löysi aisapariksi opiskelukaverinsa, maatalous- ja metsätieteiden tohtori Anneli Viherä-Aarnion. Tämä stilisoi Pihlströmin suomenkieltä ja sparrasi tarvittaessa sisältöäkin.

Suomenkielinen versio kirjasta "Suomalaisten puut arjessa ja ajatuksissa" ilmestyi joulukuussa 2020 ja sen kustansi Metsäkustannus. Kuukausi sitten kirjasta ilmestyi ruotsinkielinen versio omakustanteena.

Kirja porautuu suomalaisten puiden maailmaan syvällisesti, mutta mikään lajiopas se ei ole. Jokaisesta puusta nostetaan esiin kaikki tarpeellinen metsänhoidosta lääkintäkäyttöön ja uskomuksista rakentamiseen.

Visuaalisesta ulkoasusta vastaa raaseporilainen Eva Tordera Nuño. Ulkoasu ja kuvitus ovat viimeisen päälle, vaikka kirjan pääanti onkin tekstissä. Noin 80 prosenttia kuvista on Pihlströmin ottamia.

Pihlström ei halua nimetä suosikkipuutaan.

– Koivuhan nyt on suomalaisten kansallispuu, mutta jokaisella puulajilla on puolensa.

Ihan kaikki puut eivät miellytä.

– Harmaaleppää en istuttaisi. Silläkin on tosin puolensa, kun se valtaa uusia alueita ja muokkaa maaperää muille lajeille.

Tämä juttu on julkaistu aiemmin Länsi-Uusimaassa.

Mainos: HotLips

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut