Pertti Solla, 90, vastasi 1960-luvulla Heikintorin toteutussuunnittelusta. Nyt hänellä on idea sen pelastamiseksi.
Lähes tyhjentyneelle ja rapistuvalle kauppakeskus Heikintorille Tapiolan keskustassa on vuosien varrella ehdotettu monenlaista toimintaa. Eläkkeellä olevan arkkitehti Pertti Sollan ehdotus lienee kuitenkin ensimmäinen laatuaan: Solla muuttaisi Heikintorin kansalaisille liikunta- ja yhteisökäyttöön.
– Olen tarkistanut, että Heikintorin matalamman osan katolle mahtuu juuri sopivasti kaksi kansainväliset mitat täyttävää tenniskenttää. Niiden suojaksi tulisi puolikaaren muotoinen kupu, joka elävöittäisi keskustan ilmettä. Lisäksi Heikintorille mahtuisi paljon muitakin liikuntatiloja. Tällä ratkaistaisiin kaksi ongelmaa: Kun nykyinen tennispuiston alue lähivuosina muuttuu asunnoiksi, Tapiola uhkaa jäädä ilman tenniskenttiä. Samalla saataisiin Heikintorille yhteisöllistä käyttöä, Solla selvittää.
Solla, 90, tuntee Heikintorin hyvin, sillä hän vastasi sen toteutussuunnittelusta vuosina 1965–66. Solla työskenteli tuolloin Tapiolan keskustan suunnittelijana tunnetun Aarne Ervin arkkitehtitoimistossa.
– Ervi toimi tuolloin Helsingin kaupunginsuunnitteluviraston päällikkönä, eikä hänellä riittänyt juurikaan aikaa omalle toimistolleen. Niinpä sain hoitaa Heikintorin suunnitteluun ja valmistelemiseen liittyneet asiat Espoon viranomaisten ja "Tapiolan keisarin" Heikki von Hertzenin kanssa, Solla muistelee.
Heikintori oli valmistuessaan Suomen toinen kauppakeskus Munkkiniemen ostoskeskuksen jälkeen ja herätti paljon mielenkiintoa. Vielä 2000-luvun taitteessa keskuksessa riitti liikkeitä ja asiakkaita.
Tapiolan uusien liiketilojen myötä Heikintori on kuitenkin tyhjentynyt eikä uutta käyttöä ei ole löydetty. Tapiolan alkuperäistä arkkitehtuuria edustava osin suojeltu rakennus on saanut rapistua unohdettuna.
Solla katsoo, että Heikintorille on vaikeaa saada enää kaupallisia toimintoja. Syynä on kaupan rakennemuutos ja keskittyminen.
– Ydinkysymys on kaupan rakennemuutos. Kauppa haluaa nykyään myydä mahdollisimman pienellä vaivalla mahdollisimman paljon tavaraa, ja niin, että alhaalla on parkkihalli. Tästä on toki etuakin kuluttajille, mutta samalla on unohdettu, että hyvää kaupunkikeskustaa siitä ei synny. Maaseutukin on pitkälti pilattu kauppojen peltihalleilla, sen sijaan, että kauppa olisi suunnitellut tilansa niin, että ne olisivat istuneet olemassa olevaan rakentamiseen, Solla sivaltaa.
Tämä näkyy Tapiolassakin. Sollan mielestä Ervin ajatukset unohdettiin jo 80-luvulla, kun Tapiolaa lähdettiin ensimmäisen kerran uudistamaan.
Poliitikkojen olisi pitänyt pyrkiä hyvään kaupunkirakenteeseen."
– Ervin ajattelu perustui väljyydelle, avoimille näkymille ja maisemallisille arvoille. Tämä mittakaava, Ervin alkuperäiset rakennusten korkeudet ja massoittelu, on Tapiolan keskustassa täysin menetetty nykyisen massiivisen rakentamisen alle.
Olisiko tämä kehitys voitu välttää ja Ervin luoma Tapiolan henki säilyttää?
Solla ei ole varma vastauksesta.
– Nykyinen kaupan rakenne edellyttää massiivista rakentamista, joka ei sisältynyt lainkaan Ervin suunnitelmiin Tapiolassa. Jos olisi löytynyt vahva poliittinen tahto asettaa lisärakentamiselle rajat, joita ei kerta kaikkiaan ylitetä, ongelmat olisi kyllä voitu ratkaista suunnittelulla. Mutta poliitikkojen olisi pitänyt pyrkiä hyvään kaupunkirakenteeseen, eikä pelkästään maksimaaliseen rakennusoikeuteen, Solla toteaa.
– Lisärakentamista voi kyllä tehdä, mutta hyvin suunnitellen ja ympäristön mittakaavaan sopeuttaen.
Mutta palataan Heikintorille. Sollan suunnitelmissa Ribiksen puoli säilyisi rakenteiltaan nykyisellään, mutta toiselta puolelta purettaisiin maantason välipohja. Näin sinne saataisiin korkea tila sitä vaativille mailapeleille.
– Samanlainen ratkaisu tehtiin esimerkiksi Otaniemen kirjaston saneerauksessa, jonka lopputulos on oikein onnistunut, Solla sanoo.
Kellarikerrokseen saisi pukuhuonetiloja ja olemassa oleva huoltoramppi lastauslaitureineen tarjoaisi valmiit puitteet skeittiharrastajille.
– Jo Ervin alkuperäisiin suunnitelmiin sisältynyt Tapiolan uimahalli korjataan nyt yli 40 miljoonalla eurolla. Heikintorin korjauskustannukset olisivat pieni osa siitä. Suunnitelma vaatisi vain tahon, joka ryhtyisi ajamaan sitä, Solla sanoo.
– Löytyisikö mailapelien ja skeittaajien järjestöistä tähän intoa ja aktiivisuutta, Solla kysyy.
Lue myös: