Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Nato-jäsenyys ja Ukraina mietityttävät alokkaita – näin asepalvelus on alkanut Upinniemessä

Alokasaikaa on kulunut vajaa viikko. Twitterissä äidit, isät ja reserviläiset jakavat tuntojaan. Miltä mahtaa nuorukaisesta tuntua? Miten alku on sujunut? Vastauksia koteihin on tullut: ”Kiirettä pitelee. Rakennellaan yhteishenkeä ja oma porukka vaikuttaa ihan sairaan hienolta! Joka hetki on mahtavaa!

Ensin koronapandemia mylläsi varuskunnissa ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan muutti Suomenkin asenteita ja Nato-jäsenyys tuli ajankohtaiseksi. Se vaikuttaa tunnelmaan.

Pääesikunnan koulutuspäällikkö, eversti Kari Pietiläinen totesi puolustusvoimien tiedotteessa, että asepalveluksen perusteet eivät muutu jäsenhakemuksesta tai mahdollisesta jäsenyydestä huolimatta.

Samassa tiedotteessa kerrotaan, että kesäkuussa 2022 kotiutuneiden varusmiesten maanpuolustustahto, tyytyväisyys armeija-aikaan ja esimiehiin sekä luottamus joukon suorituskykyyn sodassa ovat korkealla tasolla.

Koronapandemiastakin huolimatta loppukyselyn keskiarvot ovat olleet koko vuosituhannen parhaita.

Miltä tilanne näyttää Upinniemessä? Länsiväylä haastatteli Suomenlinnan rannikkorykmentin komentajaa Ville Vänskää.

Twitter-kommenteissa viitattua tiimihengen syntymistä Vänskä kommentoi näin: alokkaiden kesken syntyy yhteishenki ensimmäisinä viikkoina.

– Olin katsomassa tiistaina ensimmäistä herätystä. Aika huonosti nukkuneita alokkaita raahautui pesulle. Sopeutuminen ottaa aikansa. Kun taistelijan perustaitoja harjoitellaan ryhmänä, siinä muodostuvat yhteishenki ja toveruus Vänskän mukaan.

Alokasaikaan sijoittuu jonkin verran marsseja ja taisteluharjoituksia, joissa alokkaat viimeistään hitsautuvat yhteen, hän uskoo.

Vänskä kertoo, että kustakin varusmiespalvelukseen astuvasta ikäluokasta syntyy kattava läpileikkaus. Alokkaiden kunto vaihtelee laidasta laitaan.

– On tosi urheilullista ja sporttista porukkaa ja sitten on heitä, jotka eivät ole harrastaneet liikuntaa. Kaikki halutaan pitää mukana. Emme voi mennä vahvimman mukaan, vaan koulutusta pyritään sopeuttamaan.

Ensimmäinen viikko kuluu rannikkorykmentin komentajan mukaan alkujärjestelyissä. Tehdään lääkärintarkastuksia ja tarkastetaan varusteita. Se on lähinnä kaaoksen hallintaa.

Noin 15-20 prosenttia alokkaista keskeyttää varusmiespalveluksen. Yleensä palveluksen alkuvaiheessa. Osa alokkaista siirtyy siviilipalvelukseen. Osa menee vuodeksi tai kahdeksi hoitamaan asioitaan kuntoon ja tulevat myöhemmin uudelleen.

Heinäkuun alussa varusmiespalvelukseen astuneita alokkaita on pohdituttanut kovasti Suomen liittyminen Naton täysjäseneksi.

– Se pyörii ajatuksissa ja puheissa. Kysytään muun muassa, lähdetäänkö sotimaan muihin maihin. Käytännössä Nato-jäsenyys näkyy niin, että harjoituksissa on tulevaisuudessa entistä enemmän kansainvälisiä osallistujia. En näe, että arki varusmiespalveluksessa tulee muuten muuttumaan. Joukkotuotanto pyörii ensisijaisesti oman maan puolustamista varten, Vänskä toteaa.

Vänskä kertoo, että kansainvälinen toiminta on lisääntynyt jo 2000-luvulla kovasti.

Ukrainan sota on varjostanut keväällä ja nyt alkanutta varusmiespalvelusta.

– Tämäkin näkyy kysymyksissä ja pohdinnoissa. On aistittavissa, että varusmiespalvelus koetaan nyt merkitykselliseksi. Se näkyy muun muassa maanpuolustustahtoa mittaavassa käyrässä, joka on kääntynyt nousuun. Varusmiehet ovat hyvin motivoituneita.

Varusmiespalvelusta on kehitetty vuosien varrella.

– Omalla urallani oli pitkä aika, etten ole ollut varusmiesten kanssa tekemisissä. Moni asia on mennyt eteenpäin. Esimerkiksi turha odottaminen ja tyhjäkäynti ovat poistuneet. Koulutus on tiivistynyt.

Vänskä kertoo, että varuskunnassa vierailleet ulkomaiset sotilasasiamiehet ovat hämmästelleet, kuinka lyhyessä ajassa Suomessa varusmiehet koulutetaan.

– Näkisin, että se on suomalaisen peruskoulun ja lukion ansiota. Alokkaat ovat sivistyneitä, ja heillä on valmiit taidot oppimiseen. Siksi puolustusvoimissa opitaan asiat myös helposti.

Alokkaat ovat Vänskän mukaan muuttuneet vuosikymmenten kuluessa.

– He ovat nokkelia, kyseenalaistavat ja kysyvät rohkeasti ja paljon, jos joku asia askarruttaa, eivätkä he pelkää arvomerkkejä.

Kouluttajien suhtautuminen esitettyihin kysymyksiin on myös muuttunut. Tyhmiä kysymyksiä ei ole.

– Jos jotain ei tiedetä, otetaan selvää.

Vänskä arvioi, että edellisen saapumiserän varusmiesjohtajilla on vastuullinen ja isällinen tai äidillinen ote alokkaista. Vielä viime vuosituhannella kokelaat ja ryhmänjohtajat olivat omissa tuvissaan. Nykyisin he majoittuvat samassa tuvassa alokkaiden kanssa. He ovat läsnä – ohjaavat ja opastavat.

– Se palvelee myös heidän johtajataitojensa kehittymistä.

Sekatupakokeilusta eli naisten ja miesten sijoittamisesta samaan tupaan saatiin positiivisia kokemuksia, joten käytäntöä on jatkettu.

Koronapandemia muutti arkea varuskunnissa. Koulutus esimerkiksi jäi osin jopa puutteelliseksi.

– Osa koulutuksista pyörii viikonloppuisin.

Vuodesta 2020 asti jatkunut pandemia saatiin kuriin, ja keväällä erikoisjärjestelyistä luovuttiin.

– Pieni pelko oli, että koronatapaukset uusien alokkaiden saapumisen yhteydessä lähtevät leviämään. Otimme varmuuden vuoksi porrastetut ruokailut käyttöön ja pyrimme pitämään muutenkin yksiköt erillään toisistaan. Tämä järjestely on käytössä väliaikaisesti, ja nyt näyttää hyvältä.

Tällä hetkellä varusmiehet eivät ole osittain telttamajoituksissa tai pitkillä lomilla, kuten pahimpaan korona-aikaan.

Koronapandemia vaikutti myös siihen, että valatilaisuuksiin ei voitu kutsua perheenjäseniä kahteen vuoteen paikan päälle. Elokuussa järjestetään valatilaisuus, johon perheenjäsenet ovat jälleen tervetulleita.

Merivoimien vuosipäivää juhlistetaan tänä vuonna Raumalla lauantaina 9. heinäkuuta. Samana päivänä käytiin Ruotsinsalmen toinen meritaistelu vuonna 1790.