Sote-uudistuksen tavoite on karkaamassa käsistä, katsoo Espoon ykköspäättäjä.
Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja Henrik Vuornos (kok.) kertoo seuraavansa huolestuneena hyvinvointialueiden valmistelua.
Sosiaali- ja terveys- eli sote-palvelut ja pelastustoimi siirtyvät 1.1.2023 kunnilta ja kuntayhtymiltä 21 hyvinvointialueelle. Espoo kuuluu yhdeksän muun kunnan kanssa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueeseen.
– Uudistuksen tavoite on, että rahat riittäisivät paremmin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Nyt alueella ei järjestetä vielä yhtäkään palvelua, mutta tukevaa hallintoa on jo sementoitu. Olen huolissani, miten rahat riittävät ja mistä saadaan ne skaalaedut, joita uudistuksella tavoitellaan, Vuornos sanoo.
Tukevan hallinnon lisäksi Vuornos sanoo seuraavansa kauhulla sitä, että hyvinvointialueista on tulossa julkisen sektorin palkkajohtajia.
– Palkkatasot hinautuvat ylöspäin ennen kuin on edes alettu järjestää palveluja. On hankala tilanne, jos hyvinvointialueen päällikkötason palkkataso on merkittävästi kunta-alaa korkeampi.
Vuornos huomauttaa, että taloudellisesti järkevää toimintaa vaikeuttaa myös lainsäädäntö.
– Hyvinvointialue on sidottu nykyisiin tiloihinsa kolmeksi vuodeksi, eikä se pysty karsimaan niitä. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue vuokraa toimistotilaa yli 30 osoitteesta ja on vuokralaisena käytännössä jokaisella kunnantalolla. Tästä lähtökohdasta on hankala lähteä karsimaan kuluja.
Jos lisärahaa myönnetään liian lepsusti, tulee moraalikato.
Kriittinen hetki tulee olemaan Vuornoksen arvion mukaan se, ”kun rahat ovat kaikilla alueilla vähissä ja alueet menevät mankumaan valtiovarainministeriöltä lisää rahaa”.
Tässä tilanteessa menokurin tulee Vuornoksen mukaan olla tiukka, koska muuten koko rahoitusmallilta putoaa pohja.
– Jos lisärahaa myönnetään liian lepsusti, tulee moraalikato ja alueet tietävät, että rahaa saa lisää, kun sitä pyytää, eikä menokuri ole tärkeää.
Vuornoksen oma puolue kokoomus paistattelee gallupkärjessä. Vaikka vaalivoitto tulisi, puolue ei kuitenkaan repisi uudistusta auki.
– Se ei olisi vastuullista, mutta kokoomuksen perusmindset on se, että tätä pitää jatkuvasti kehittää, Vuornos sanoo.
Kehittämisellä Vuornos kertoo viittaavansa muun muassa alueiden määrän vähentämiseen.
Vuornos itse toivoo, että kolmen hallintotason mallista pyrittäisiin ”jollain aikavälillä” takaisin kahden tason malliin.
– Täytyy muistaa, että Suomi on 5,5 miljoonan asukkaan maa. Täällä ei tarvita kolmen hallintotason mallia. Voi olla, että tämä oli pakko tehdä tässä vaiheessa, mutta tämä ei tarjoa Suomelle pysyvää mallia, hän katsoo.
Kestävämmän mallin tarjoaisivat Vuornoksen mielestä riittävän suuret kunnat, jotka kykenevät tuottamaan sote-palvelut itse.
– Ongelmana ovat olleet pienet kunnat ja niiden kantokyvyn puute. Espoon ei tarvitse laajentua, mutta esimerkiksi ruotsinkielisellä rannikolla voisi olla vielä isompi kunta, esimerkiksi Siuntio, Inkoo ja Raasepori. Jos Länsi-Uudellamaalla olisi viisi kuntaa, kunnilla ei olisi mitään ongelmaa tuottaa sote-palveluita.
Vuornos ennakoi, että sote-uudistus johtaa – hieman nurinkurisesti – uusiin kuntaliitoksiin, kun pienissä kunnissa herätään uuteen tilanteeseen.
– Suomeen jää aika monta kunnantaloa, joissa ei ole muuta kuin kunnanvaakuna ja muutama koululuokka. Kunnanjohtaja on sen jälkeen käytännössä rehtori. Kannattaako näitä kuntia pelkän vaakunan takia säästellä?
