Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Joona Seppä, 16, kiitää suoralla 270 km/h ja sitä varten pitää olla timmissä kunnossa – "Rankkaa hommaa", sanoo nuori huimapää unelma-ammatistaan

Espoolainen huimapää Joona Seppä haluaa ratamoottoripyöräilyn huipulle.

Vasta 16-vuotiaalla Joona Sepällä ei päätä huimaa. Espanjaan tallisopimuksen tehnyt ratamoottoripyöräilijä haluaa tulevaisuudessa kannatella MM-pokaalia.

Suomalainen moottoripyörälegenda Jarno Saarinen ilahdutti suomalaista motoristikansaa kultaisella 1970-luvulla. Maailman kärkeen haluaa nyt myös Seppä, joka ajaa tällä kaudella viisi kisaa Espanjan CIV-Superstock 600 luokan sarjassa.

Seppä tietää hyvin vuonna 1973 Monzassa kisaonnettomuudessa kuolleen entisen maailmanmestarin.

– Vanha kunnon legenda, täksi kaudeksi espanjalaisen MDR Competicion -tallin kansa yhden vuoden ajosopimuksen allekirjoittanut Seppä toteaa.

Nykynuorille moottoripyörällä kilpaa ajaminen ei ole kovin yleinen laji. Seppä on aina ollut kiinnostunut vauhdista. Paikka espanjalaistalliin aukesi sattumalta.

– Viime talvena olimme isän kanssa harjoittelemassa Espanjassa, kun tallin kaverit olivat nähneet minut ajamassa. Pitivät vauhdistani, syksyllä lukion toisen luokan aloittava nuori kertoo hymy huulillaan.

Ratamoottoripyöräilyn kuninkuusluokka on 1 000-kuutioisten moottoripyörien sarja. Sepän 600-kuutioisten luokassakin mennään lujaa.

Seppä kertoo, että hän on KymiRingin runsaan kilometrin suoralla ajanut 270 km/h.

– Se on muuten pisin suora Euroopassa, Seppä huomauttaa.

Espanjan CIV-sarja on kansallinen sarja. Espanjassa ratamoottoripyöräkilpailu on erittäin suosittua.

– Panokset ovat korkealla. Tavoitteeni on joskus ajaa MM-pisteistä. Tämä sarja on minulle iso askel urallani, johon suhtaudun kunnianhimoisesti.

Sopimus ei tarkoita sitä, että Seppä saisi ajaa ilmaiseksi. Kisaaja maksaa palveluista ja hän saa kilpailuihin pyörän, huollon ja kaikki kisaan kuuluvat palvelut.

– Vielä puhutaan pienistä summista, MM-tasolla pyörivätkin sitten eri rahat, Seppä tarkentaa.

Sepän sarjassa kilpailun aikana ajetaan radan mukaan 10–20 kierrosta 4–6 kilometrin pituista rataa. Seppä kertoo olevansa kilpailun jälkeen aina ihan puhki.

– Rankkaa hommaa, salilla pitää käydä ja kuntoa täytyy olla, jotta jaksaa ajaa kovaa.

Ratamoottoripyöräilyssä näkee yllättävän paljon kaatumisia.

– Olen itsekin kaatunut aika usein. Sitä ei parane miettiä, kun tullaan kurviin 200 km/h ja polvet sekä kyynärpäät viistävät radan pintaa, Seppä toteaa kylmän viileästi.

Entä jos kaatuu ja lähtee niin sanottuun selkäliukuun kohti radan seinää?

– Se on sitten toinen juttu. Siinä vain toivoo, ettei mitään satu. Kuskit osaavat aika hyvin pitää kehon kasassa vahingon sattuessa, Seppä miettii.

Espoon yhteislyseon nuori kisasi heinäkuun alussa Bilbaon lähellä järjestettävässä kilpailussa.

Navarra -radan kisa oli hänen ensimmäinen askel maailman huipulle.

– Nopeus ei minua jännitä, vauhtiin tottuu. Kun pyörä ja kuski ovat rajoilla, se on hienoa, Seppä puhkui ennen Espoon Ison Omenan kahvilassa ennen kisaa antamassaan haastattelussa.