Maitoa juova kansa löysi kasvipohjaiset vaihtoehdot – ympäristövaikutuksia vaikea vertailla

Monen kaupan maitohyllyn vieressä on nykyään lähes yhtä monta hyllymetriä erilaisia maidon kaltaisia kasvipohjaisia tuotteita. On kauraa, soijaa, mantelia ja riisiä, kotimaista, luomua, vitaminoitua, makeutettua, kahviin tarkoitettua ja vaikka mitä.

Syitä kasvimaidon valintaan on vähintään yhtä paljon kuin erilaisia vaihtoehtoja. Maitoallergia tai laktoosi-intoleranssi on yksi syy, mutta moni kokee kasvimaidon muuten vain itselleen paremmin sopivaksi. Toiset ovat huolissaan lehmänmaidon ympäristövaikutuksista tai tuotantoeläinten hyvinvoinnista. Ja jotkut pitävät kasvimaidon mausta enemmän tai ovat vain uteliaita kokeilemaan uusia asioita.

EU:n elintarvikelainsäädännön mukaan kasvipohjaisten juomien valmistajat eivät saa kutsua tuotteitaan maidoksi, vaan sana on varattu ainoastaan lehmänmaidolle. Siksi tuotepakkauksissa käytetään esimerkiksi nimitystä kaura- tai soijajuoma. Arkikielessä saa kuitenkin vapaasti puhua kauramaidosta ja muista kasvimaidoista, ja siksi niin tehdään myös tässä jutussa.

Suomessa on totuttu siihen, että lehmänmaito on yksi monipuolisen ruokavalion kulmakivistä. Halutessaan sen voi kuitenkin hyvin korvata kasvimaidoilla, sanoo Helsingin yliopiston ravitsemustieteen dosentti Suvi Itkonen.

– Tärkeintä on saada jostain ne ravintoaineet, jotka muuten tulisivat lehmänmaidosta. Niitä ovat erityisesti kalsium, jodi ja D-vitamiini, Itkonen tiivistää.

Lehmänmaidossakaan ei luonnostaan ole D-vitamiinia, mutta Suomessa sitä on lisätty maitotuotteisiin jo parinkymmenen vuoden ajan. D-vitamiinia lisätään kuitenkin myös useimpiin kasvimaitoihin, jolloin ne vastaavat vitamiinipitoisuudeltaan suurin piirtein lehmänmaitoa.

Lapsilla on tärkeä varmistaa vitamiinien ja kivennäisaineiden riittävä saanti.

Suvi Itkonen

Yleensä kasvimaitoihin lisätään myös kalsiumia. Jodin saantiin Itkonen sen sijaan kehottaa kiinnittämään huomiota, koska sitä ei ole kaikissa kasvimaidoissa eivätkä suomalaiset aina saa sitä ravinnostaan riittävästi.

Kasvimaitojen luomuversioihin ei saa lisätä lainkaan vitamiineja tai kivennäisaineita, joten ravitsemuksellisesti ne ovat heikoimpia valintoja. Sen sijaan vitaminoidut kasvimaidot ovat Itkosen mukaan turvallinen vaihtoehto lehmänmaidolle.

Entä kasvimaitojen muu ravintosisältö lehmänmaitoon verrattuna?

– Proteiinia on soijamaidossa suunnilleen saman verran kuin lehmänmaidossa mutta viljapohjaisissa selvästi vähemmän. Yleensä suomalaiset kuitenkin saavat ravinnostaan proteiinia ihan reippaasti, joten se ei sinänsä haittaa, Itkonen toteaa.

Rasvan määrä kasvimaidoissa vaihtelee paljon, eniten rasvaa on kahviin tarkoitetuissa barista-tyyppisissä tuotteissa. Se on kuitenkin lähes kokonaan hyvää tyydyttymätöntä rasvaa toisin kuin lehmänmaidossa, jonka rasva on enimmäkseen tyydyttynyttä. Joihinkin kasvimaitoihin on lisätty myös sokeria, mutta suurin osa on makeuttamattomia.

Kuitua puolestaan on etenkin keväällä uutuutena markkinoille tulleessa ruismaidossa.

– Juomat eivät yleisesti ottaen ole kovin suuri kuidun lähde, mutta jos ruismaitoa juo vaikka litran päivässä, niin siitä saa jo puolet päivittäisestä kuidun tarpeesta. Kaurajuomassa taas on merkittäviä määriä beetaglukaania, joka laskee kolesterolia, Itkonen kertoo.

Kaiken kaikkiaan perusterve aikuinen voi halutessaan huoletta korvata lehmänmaidon vitaminoidulla kasvimaidoilla. Sen sijaan lasten ja ikääntyneiden ruokavalion Itkonen kehottaa suunnittelemaan tarkasti, jos lehmänmaito jää kokonaan pois ja etenkin jos siirrytään täysin vegaaniseen ruokavalioon.

– Lapsilla on tärkeä varmistaa vitamiinien ja kivennäisaineiden riittävä saanti. Ikääntyessä ruokavalion ravitsemuksellinen laatu tulee entistä tärkeämmäksi, ja erityisesti proteiinia pitää saada riittävästi.

Jos kuitenkin kasvimaitoa käyttää esimerkiksi vain kahvissa, niin suosikkinsa voi hyvin valita enempiä miettimättä vaikkapa pelkän maun perusteella.

– Ylipäänsä ei ole ongelma käyttää kasvimaitoja yhtenä osana terveellistä ruokavaliota, Itkonen kiteyttää.