Kotien tulisijat ja savuhormit pitää nuohota vuosittain. Nuohouksen järjestäminen on kiinteistönomistajan vastuulla.
Nuohousala kävi läpi murroksen, kun piirinuohousjärjestelmästä siirryttiin sopimusperusteiseen nuohoukseen vuoden 2019 alussa. Muutoksessa asiakas sai oikeuden valita mieleisensä palveluntuottajan ja kaikki nuohoojan ammattipätevyyden hankkineet henkilöt saivat alkaa tarjota nuohouspalveluja vapaasti.
Nuohousalan keskusliiton toimitusjohtajan Hannu Murtokareen mukaan vapaat markkinat toivat alalle myös epäpäteviä tekijöitä. Yhteydenottoja epäillyistä ”valenuohoojista” on tullut sekä kuluttajaviranomaiselle että suoraan liittoon.
– Tietoomme on tullut muutamia tapauksia ympäri maata.
Piirinuohousaikana pelastusviranomaiset tarkistivat nuohoojien pätevyyden piirien haun yhteydessä. Muutoksen jälkeen tilanne on muuttunut hankalammaksi. Tällä hetkellä kiinteisön omistajan on vaikea varmistaa nuohoojan pätevyyttä, vaikka sopivan palveluntuottajan valitseminen on nykyään heidän vastuullaan.
Tilanteen ratkaisemiseksi Nuohousalan keskusliitto vaatii alalle pätevyysrekisteriä, johon kerättäisiin kaikkien nuohoojan ammattiin kouluttautuneiden henkilöiden tiedot. Rekisteristä kiinteistönomistaja pystyisi kätevästi tarkistamaan palveluntuottajan ammattipätevyyden.
Se helpottaisi myös nuohoojan tilaamista ja saattaisi osaltaan edistää nuohousvelvoitteen toteutumista.
– Vastaavanlaisia rekistereitä on jo rakennus- ja kiinteistöalalla olemassa, Murtokare toteaa.
Hannu Murtokare
Liiton kotisivuille on koottu pätevien nuohoojien yhteystietoja. Sivusto ei kuitenkaan aja pätevyysrekisterin asiaa, sillä mukana on ainoastaan liiton jäsenyrityksiä. Koska vain noin 65 prosenttia nuohousalan työntekijöistä kuuluu liittoon, luettelon ulkopuolelle jää vielä paljon yrittäjiä.
Jos nuohoojan hankkiminen on vielä vaiheessa eikä liiton hakukoneesta löydy yhtään omalla alueella toimivaa ammatinharjoittajaa, Murtokare suosittelee olemaan yhteydessä esimerkiksi pelastusviranomaisiin.
– Heiltä voi kysyä, keitä yrittäjiä alueella liikkuu.
Nuohousalan keskusliitto peräänkuuluttaa yleistä rekisteriä myös toteutetuista nuohouksista. Murtokareen mukaan rekisteri helpottaisi nuohousvelvoitteen täyttymisen seuraamista ja sieltä saatava tieto toimisi myös työkaluna palo- ja asumisturvallisuuden kehittämisessä.
Vakituiseen asumiseen käytettyjen rakennusten tulisijat ja savuhormit pitää nuohota vuosittain. Pelastuslain mukaan nuohouksen järjestäminen on kiinteistönomistajan vastuulla. Murtokare korostaa, että nuohous ei ole pelkästään tuhkien ja nokien poistoa.
– Käynnin yhteydessä nuohooja myös tarkistaa, että laitteisto on paloturvallinen.
Säännöllisellä nuohouksella varmistetaan, että tulisijat, kiukaat ja hormit pysyvät kunnossa ja ovat turvallisia käyttää. Nuohouksesta huolehtiminen takaa sen, että hormi vetää ja tulisija lämmittää tehokkaasti myös jatkossa.
Nuohousvelvoite on ollut voimassa jo piirinuohousaikaan. Silloin nuohoojat kuitenkin muistuttivat piirinsä asukkaita jättämällä lapun, jossa ehdotettiin sopivaa nuohousajankohtaa. Nykyään kiinteistönomistajan on huolehdittava palvelun tilaamisesta itse.
– Nykyinen järjestelmä korostaa kiinteistönomistajan vastuuta entisestään, Murtokare toteaa.
Nuohoojat ja nuohousyritykset markkinoivat palveluitaan toiminta-alueillaan, mikä voi joillekin toimia sopivana muistutuksena. Murtokareen mukaan kiinteistönomistajat ovat huolehtineet nuohousten toteutumisesta suhteellisen hyvin. Aina nuohousta ei kuitenkaan hoideta ajallaan.
– Varmaan enemmistö tapauksista on ihan puhtaasti inhimillisiä unohduksia, mutta osa näistä saattaa johtua silkasta välinpitämättömyydestä.
Murtokare muistuttaa kiinteistönomistajia huolehtimaan, että nuohoojien on mahdollista päästä katolle turvallisesti. Tarvittaessa nuohooja opastaa ja neuvoo kattoturva-asioissa.
– Ei kannata odottaa kuukausia nuohoojaa, joka voi paikan päällä vain todeta, että katolle kipuamiseen tarkoitetut tikkaat ovat hengenvaaralliset. Eli pidetään ne tikkaat kunnossa, että nuohoojan työ on sitten turvallista suorittaa, Murtokare muistuttaa.