Haasteena on kireä aikataulu, rahoitusvaje ja palkkajärjestelmä, joka ajoi Helsingin palkanmaksun kaaokseen.
Yksi sana toistuu Mia Laihon (kok.) puheessa, ja se on huoli.
Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyvät vuodenvaihteessa kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille.
Laiho toimii Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtajana. Hän kertoo olevansa erittäin huolestunut niin kireästä aikataulusta kuin rahan puutteesta.
– Meidän pitäisi saada kaikki välttämättömät muutokset tehtyä vuodenvaihteeseen mennessä, ja samanaikaisesti on merkittävä aikataulupaine ja rahoitusvaje. Ja kyse ei ole mistään kehittämisestä vaan ihan välttämättömistä järjestelmistä, jotta henkilökunta saa palkkansa, tilaukset ja laskut lähtevät eteenpäin ja tietokoneet toimivat, Laiho sanoo.
Yksi syy kireään aikatauluun on se, että Länsi-Uudellamaalla palveluja ei ole järjestänyt aiemmin kuntayhtymä tai sairaanhoitopiiri.
– Monet alueet ovat tehneet yhteistyötä vuosia, ja heillä on pohja valmiina, mutta Länsi-Uusimaa joutuu lähtemään käytännössä nollasta. Tässä paineessa riskit ovat erittäin suuret.
Oppositiopuolue kokoomusta edustavan Laihon mielestä Sanna Marinin (sd.) hallitus olisi voinut hoitaa tilanteen paremmin.
– Tilanne on ollut alusta asti ministeriön ja hallituksen tiedossa, mutta siitä huolimatta aikataulu on pidetty ennallaan eikä valtio ole antanut siirtymäaikaa tai huomioinut alueiden erilaisuutta.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valmistelurahoituksesta puuttuu 38,5 miljoonaa euroa.
– Se on se, mitä tarvitaan välttämättömien toimintojen pystyyn saamiseksi.
Laiho kertoo, että Länsi-Uusimaa on vaikuttanut aktiivisesti valtioon lisärahoituksen saamiseksi.
Ennen juhannusta Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen johto tapasi kuntaministeri Sirpa Paateron (sd.) ja valtiovarainministeriön viranhaltijoita ja kertoi näille huolistaan.
– Kyllä he kuuntelivat meitä. Toivottavasti se näkyy mahdollisimman pian myös euroina.
Jännitystä lisää se, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on tilannut palkanmaksujärjestelmän Sarastia Oy:ltä.
Laihon mukaan Sarastian valinta viime keväänä oli tiukan aikataulun vuoksi käytännössä pakkotilanne.
Valinnan jälkeen Helsingin kaupunki otti Sarastian järjestelmän käyttöön ja sen palkanmaksu ajautui kaaokseen.
– Nyt on tietenkin suuri huoli, miten Sarastia pystyy vastaamaan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palkkajärjestelmän pystytyksestä ja käyttöönotosta, kun sillä on Helsingissä näin merkittäviä ongelmia.
Laiho kertoo pyytäneensä hyvinvointialueen johdolta selvitystä tilanteesta.
Mia Laiho on taustaltaan lääketieteen tohtori. Ennen eduskuntaan nousemista hän johti Helsingin päivystyksiä.
– Sitä kautta on tullut tutuksi koko elämän kirjo kaikkine haasteineen.
Politiikkaan Laiho lähti, kun hänen lapsensa olivat pieniä ja hän käytti paljon neuvolaa ja muita julkisia palveluita.
– Tuli sellainen olo, että nämä asiat voisi tehdä vähän paremmin.
Yhtenä saavutuksenaan hän mainitsee muun muassa kotihoidon pysäköintiongelmien ratkaisun.
– Tein ehdotuksen, että tieliikennelakiin otetaan velvoite, että kotihoidolle pitää järjestää pysäköinti. Nyt se on siellä laissa.
Entä kuinka sote-uudistuksessa lopulta käy?
Laiho näkee, että voimaantulevan sote-mallin ongelmana on hallinnon kustannusten kasvu, mikä on pois palveluista. Hänen mielestään alueiden määrää olisi vähennettävä, seurantamalleja kehitettävä ja rahoitusmallia parannettava.
– Tällä hetkellä rahaa saa sitä enemmän, mitä sairaampaa väestö on. Se ei huomioi esimerkiksi isojen kaupunkien kasvavia sosiaalisia ongelmia eikä kannusta tarttumaan ongelmiin varhaisessa vaiheessa, hän huomauttaa.