Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Ex-kaupunginjohtaja Pekka Löyttyniemi muistaa, että Espoossa selvitettiin sopiva kasvunopeus jo 90-luvulla – nyt ollaan "äärirajoilla"

Ensi viikolla 90 vuotta täyttävä kaupunkineuvos Pekka Löyttyniemi korostaa kestävää kehitystä.

Kaupunkineuvos Pekka Löyttyniemen työtehtävät ovat Espoon kaupungin johtamisen lisäksi liittyneet aina tiiviisti myös kaupungin kehittämiseen. Nyt hän on kirjoittanut aiheesta uuden kirjan Elävä kaupunki – kaupunkien kehittämisnäkymiä.

– Eläkkeellä ollessa on ollut aikaa syventää ajatuksia, Löyttyniemi sanoo.

Uusi kirja on jatkumoa vuonna 2020 julkaistulle Ajatuksia Espoosta ja kaupunkien kehittämisestä -kirjalle. Sen Espoon kaupunginjohtajana 1980- ja 90-luvuilla toiminut Löyttyniemi teki tänä vuonna 50 vuotta täyttävän Espoon kunniaksi.

– Minulla on paljon muistiinpanoja vuosien varrelta ja halusin nyt Espoon sijasta keskittyä kaupunkien kehittämiseen yleisemmin. Aineistoa jäi edellisestä kirjasta.

Kestävä kehitys nousee kirjassa vahvasti esille Pekka Löyttyniemen omassa tekstissä sekä kirjaan sisältyvässä Espoo, kestävän kehityksen tiellä -osiossa, jonka on kirjoittanut hänen miniänsä Meri Löyttyniemi.

– Espoo liittyi minun johtajakaudellani eurooppalaiseen sopimukseen, jossa lupaudutaan kehittämään kaupunkia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Olen nostanut kirjassa esiin kuusi suomalaista kaupunkia, joissa on tehty merkittävää työtä asian eteen.

– Korostan ennen kaikkea kaupungin kehittämistä suhteutettuna luontoon. Kävin Naantalin asuntomessuilla ja siellä asumisen ja luonnon vuorovaikutus oli otettu hyvin huomioon.

– Uusi rakentaminen pitää osata niveltää aiempaan rakentamiseen niin, että vanha rakennuskanta voidaan säilyttää.

Löyttyniemi kirjoittaa, että asuntosuunnittelussa korostuvat jatkossa lisääntyvässä määrin muuntojoustavuus erityisesti kotona tehtävää etätyötä varten sekä ihmisen ja perheiden ikääntymisen eri vaiheita huomioon ottavana suunnitteluna.

Toinen tärkeä asia on ”ihmisten kaupunki” eli ihminen on asetettava keskiöön. Tanskalaisen arkkitehdin Jan Gehlin sanoin ”ihmisen mittakaavaa ei saa unohtaa”. Löyttyniemi toteaa kirjassaan, että elävän kaupungin tulee olla luontoa kunnioittavasti luonnonläheinen. Se on myös jännittävä, dynaaminen ja aina kehitykseen valmis tarpeiden mukaisesti.

Löyttyniemi huomauttaa, että hänen kaupunginjohtajakaudellaan yhtään merkittävää rakennusta ei Espoossa purettu, vaan niitä peruskorjattiin.

Näitä ovat muun muassa Albergan kartano, Villa Elfvik ja Sinebrychoffin huvila (Karhusaari). Rakennuksille mietittiin uusia käyttötarkoituksia.

– Suurin huolenaiheeni on, miten käy puutarhakaupungin. Toivon, että se osattaisiin säilyttää. Monin paikoin on jo rakennettu liian isoja taloja.

Lähitulevaisuudessa toteutuva suuri muutos on sote-uudistus, joka vie noin puolet kaupungin toteuttamista tehtävistä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen hoidettavaksi.

– Miten kaupunki osaa tulevassa tilanteessa hyödyntää uuden vaiheen ja kehittää esimerkiksi kulttuuri- ja liikuntatarjontaa, Löyttyniemi miettii.

Kaupungit houkuttelevat asukkaita, ja kaupungistumiskehitys jatkuu vahvana sekä meillä että maailmalla. YK:n ennusteen mukaan yhdeksän kymmenestä suomalaista asuu kaupungeissa vuonna 2050.

– 1990-luvun alussa Espoo selvitti VTT:n kanssa, mikä on Espoon sopivin kasvunopeus. Tulos oli selkeästi se, että hidas kasvunopeus johtaa elitistiseen kaupunkiin ja kova kasvu aiheuttaa palvelujen jäämiseen jälkeen. 1,8 prosentin kasvunopeus on liian paljon. Yhden prosentin kasvu on oikeampi taso.

– Espoo on äärirajoilla. Jos kasvua ei hallita, epäkohtia voi syntyä. Ymmärrän kuitenkin taustan. Kaupungin investoinnit vaativat rahoitusta ja asukkaita. Se kiihottaa kovaan kasvuun.

Tulevaisuutta pitää Löyttyniemen mukaan ennakoida. Hän uskoo, että älylaitteet saavat entistä merkittävämmän roolin ja se voi vaikuttaa myös kaupungin henkilöstön määrään.

Lue myös:

Ex-kaupunginjohtaja Pekka Löyttyniemi, 89, myöntää olevansa vähän huolissaan Espoon kehityksestä – "On tärkeää, ettei pilata sitä pohjatyötä, mikä Espoossa on tehty"

Espoon entinen kaupunginjohtaja Pekka Löyttyniemi kirjoitti kirjan ihannekaupungista: "Oleellista on, että puutarhakaupunki säilyy Espoossa"

90

Pekka Löyttyniemi juhlii syntymäpäiväänsä.