Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mauri Vihko, 62, matkustaa Fuengirolaan kyydillä, jossa moni ei pysyisi mukana – "Kumpi hajoaa ensin, ylä- vai alapää", hän vitsailee

Pyöräily on Mauri Vihkolle tapa torjua ilmastomuutosta. Tempauksella hän hankkii varoja Tansaniaan.

Espoolainen Mauri Vihko, 62, lähtee 14. elokuuta pyöräilemään Espoosta kohti Espanjaa. Samalla Kirkon ulkosuomalaistyön johtajana työskentelevä Vihko kerää varoja puunistutukseen Tansaniaan Suomen Lähetysseuran kautta.

– Minusta ilmastonmuutos on globaalisti ihmiskunnan tärkein haaste. Me Suomessa emme vielä ymmärrä, että se on suurelle osalle ihmiskuntaa jo läsnä ihan toisella tavalla kuin täällä meillä, Vihko sanoo.

Vihko on kokenut pyöräilijä, sillä hän polkee työmatkat ympäri vuoden, 26 kilometriä päivässä. Muutamana keväänä hän on lentänyt jonnekin päin Eurooppaa, vuokrannut pyörän ja ajanut 300–700 kilometrin matkoja.

Koronavuosina hän on pyöräillyt Suomessa. Esimerkiksi edellisenä kesänä hän kiersi kaikki Uudenmaan keskiaikaiset kirkot.

Tulevasta Espoo–Espanja-matkasta tulee pisin, minkä Vihko on koskaan tehnyt. Matkaa kertyy liki 3 900 kilometriä.

– Menen laivalla Helsingistä Tukholmaan, josta varsinainen polkeminen alkaa. Ensimmäinen etappi on 75 kilometriä Tukholmasta Trosaan.

Sen jälkeen matka jatkuu Ruotsin, Tanskan, Saksan, Hollannin, Belgian ja Ranskan kautta Espanjaan. Kilometrejä kertyy keskimäärin 80 päivässä, sunnuntaisin on lepopäivä. Lisäksi kahden viikon välein on kolmen päivän tauko.

Reitti on enimmäkseen melko tasaista maastoa.

– Suunnitelman mukaan olen silloin Hampurissa, Pariisissa ja Biaritzissa.

Viime talven pitkät ja pimeät illat kuluivat mukavasti reittiä suunnitellessa. Vihko teki tarkan reittisuunnitelman ja varasi majoitukset. Google Mapsista näki, millaisia maamerkkejä reitillä on.

Reitti kulkee suurelta osin maanteillä, joista osa on pieniä sivuteitä.

– Euroopassa on monin paikoin pitkiä pätkiä pyöräteitä, erityisesti kaupungeissa ja niiden läheisyydessä. Liikenteen määrä varmasti vaihtelee. Kokemukseni mukaan Euroopassa – erityisesti eteläisessä Euroopassa – on vahva pyöräilykulttuuri, jossa autoilijat ovat tottuneet pyöräilijöihin ja kunnioittavat heitä, Vihko sanoo.

Reitti on enimmäkseen melko tasaista maastoa. Suurimmat korkeuserot tulevat vastaan Espanjassa, jossa pitää nousta Pyreneillä korkeimmillaan 1 200 metriin.

Matkan aikana pitää syödä terveellisesti, monipuolisesti ja säännöllisesti.

– Uskon sen tuovan riittävästi energiaa. Vesipullot ovat varmasti ahkerassa käytössä.

Etenemisen vauhtiin vaikuttavat maaston lisäksi tuuli- ja sadeolosuhteet.

– Pidän paljon taukoja ja etenen kaikessa rauhassa. Aamupalan jälkeen aloitan ja illaksi pyrin ehtimään seuraavaan majapaikkaan. Riittävään lihashuoltoon on varattava aikaa aamuin ja illoin, mutta myös päivän kuluessa tauoilla. En kuljeta paljon tavaraa mukana, mutta jumppamatto ja kevyt teleskooppijumppakeppi ovat ihan must.

– Minun mottoni on: kumpi hajoaa ensin, ylä- vai alapää, Vihko vitsailee.

– Yksin ajaminen ei pelota minua eikä mikään muukaan – paitsi jos tulee hiertymiä, se on ikävää. Jos pyörä hajoaa pahasti, saatan olla vähän pulassa. Kaveri on luvannut vähän kurssittaa minua niin, että osaisin korjata itse pikkuviat. Tavaraa otan hyvin vähän mukaan. Ajan kesäkeleillä, joten vaatteitakaan ei tarvita paljoa. Se ei haittaa, jos sataa.

Matka taittuu kymmenen vuotta vanhalla pyörällä. Vihkon tavoitteena on päästä 13. lokakuuta mennessä Fuengirolaan. Siellä hän aikoo huutokaupata pyörän projektin hyväksi ja lentää sitten takaisin Suomeen.

Jos kaikki menee hyvin, voi Tansaniassa tulevaisuudessa kasvaa muutama sata Maurin polkemalla hankkimaa puuta.