Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lähes 3 000 koululaista aloittaa tänään lukuvuoden upouudessa koulussa – näin Espoo sai umpisyviin ongelmiin ajautuneen koulutilanteensa hallintaan

Espooseen on valmistunut viisi uutta koulua, joista kolme on hankittu palveluna 20 vuodeksi.

Noin 2 800 espoolaiskoululaista suuntaa tänään täysin uuteen koulurakennukseen, kun Espoossa otetaan käyttöön neljä uudelleenrakennettua suomenkielistä koulua ja yksi ruotsinkielinen koulu.

Kaupungissa on noin 33 500 peruskoululaista, joten uusiin kouluihin astelee noin kahdeksan prosenttia koululaisista.

Tapiolassa käyttöön otetaan uudelleen rakennetut Jousenkaaren ja Pohjois-Tapiolan koulut. Latokasken oppilaat suuntaavat uuteen Nauriskasken kouluun ja uuden koulurakennuksen sai myös Perkkaa. Lisäksi ruotsinkielisellä puolella aloittaa uutena Kungsgårdsskolan.

– Se, että uusia kouluja on näin paljon selittyy Koulut kuntoon -hankkeella, jossa on satsattu koulukorjauksiin. Uudet koulut on rakennettu korvaamaan vanhaa koulua, koska on katsottu, ettei vanha kiinteistö enää palvele, sanoo Espoon perusopetuksen johtaja Juha Nurmi.

Lue myös: Koululaiset aloittavat aherruksen uudessa 1 000 oppilaan jättikoulussa Espoossa – "Talon sisältä löytyy lapsille turvallinen, pienempi maailma", vakuuttaa rehtori

Tavoitteena oli tehdä perushyvää ja edullista tilaa.

Pohjois-Tapiolan, Nauriskasken ja Perkkaan koulut ovat ensimmäiset uudenlaisella public private partnership -mallilla (PPP) valmistuneet espoolaiskoulut. Kaupunki hankki rakennukset palveluna Kumppanuuskoulut Oy:ltä 20 vuoden ajaksi.

– PPP-malli, jossa valittu palveluntuottaja vastaa kohteiden suunnittelusta, toteuttamisesta, ylläpidosta sekä rahoituksen järjestämisestä, on minun käsitykseni mukaan ensimmäinen Suomessa, jossa mallia on käytetty toimitilarakentamisessa, kertoo Espoon kasvun ja oppimisen toimialan tilakehityspäällikkö Erkko Helin sähköpostitse.

– Näin merkittävä kokonaisuus tiukan investointikaton alla Espoossa ei olisi ollut omana hankkeena käsitykseni mukaan realistinen, Helin jatkaa.

Suunnittelua ohjasi tilankäytön tehokkuus.

– Opetustilojen määristä ja koosta on jouduttu hieman tinkimään. Tilojen lopullinen toimivuus testataan lukuvuoden käynnistyessä. Odotamme mielenkiinnolla kohteiden käyttöönottoa ja loppukäyttäjien kokemuksia.

Hankkeessa pyrittiin perushyvän, mutta edullisen toimitilan luomiseen, kertoo rakennuttamispäällikkö Reijo Yrjölä Espoon Tilapalveluista.

– Taloudellisista tavoitteista oleellisia ovat hankkeen kustannusten ennustettavuus seuraavien 20 vuoden aikana sekä se, että nämä PPP-kohteet eivät rasita kaupungin tasetta hankeyhtiön huolehtiessa rahoituksesta, Yrjölä kertoo sähköpostitse.

Kaupunki maksaa kuukausittaisissa palvelumaksuissa kohteiden ylläpidon lisäksi myös niiden investointikustannukset 20 vuoden aikana.

Hankkeeseen kuuluu seitsemän eri rakennuskokonaisuutta. Päiväkodeista PPP-mallilla ovat juuri valmistuneet Nöykkiönniityn päiväkoti ja Vermon päiväkoti. Lisäksi mallilla tehdään myös Kilon koulu ja päiväkoti, Kuitinmäen koulu alakouluosa ja Perkkaan päiväkoti. Hankeyhtiönä näissä kaikissa toimii Kumppanuuskoulut Oy.