Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Roskaaminen räjähti Espoon kasvukeskuksessa, ja sotkujen siivoaminen on paljolti vapaaehtoisten varassa – likainen ympäristö saa jo muuttamaan pois, sanoo asukas

Pohjois-Leppävaaran roskaisuus ihmetyttää asukkaita.

Tupakantumppeja ja kaikenlaista muuta roskaa lojuu kaikkialla Läkkitorin lähialueilla.

Länsiväylän toimitukseen yhteyttä ottanut asukas hämmästelee sitä, että ison keskuksen siisteys on ilmaisen talkoovoiman ja aktivistien vastuulla. Hän katsoo, että kauhtunut, likainen ympäristö ajaa normaaleja ihmisiä pois alueelta.

Talkoovoima tarkoittaa Roskarouvia, jotka kiertävät joka maanantai muutaman tunnin ajan keräämässä roskia.

– Ensin hoidimme Ruusupuistoa, mutta kun se on nyt remontissa, halusimme käyttää rouvaenergian johonkin muuhun, Leppävaara-seuran puheenjohtaja Arja Salmi perustelee.

Roskarouvat siivoavat pohjoista keskustaa eli Leppävaaranraittia, sen poikkikatuja, Läkkitoria, Läkkisepänaukiota ja Lintuvaarantien alkupäätä.

– Meillä on ollut puhetta siitä, että miksi emme menisi siivoamaan myös eteläpuolta ja Mäkkylää.

Heinäkuussa Roskarouvat olivat tauolla, ja elokuun ensimmäisellä siivouskerralla roskaa kertyi 7 isoa jätesäkillistä.

Näyttää siltä, että ihmiset heittävät surutta maahan kaikenlaiset kääreet, pahviset kahvimukit, karkkipaperit sekä tupakka-askit ja -tumpit. Kun roska-astiat ovat liian täynnä, ihmiset viskaavat roskat viereen tai sitten linnut levittävät niitä ruokaa etsiessään.

– Talven jäljiltä keräsimme monen kuukauden tupakantumpit. Niiden nyppiminen roskapihdeillä on toivotonta puuhaa. Nyt Leppävaara-seura on ostanut säiliön, johon tumpit voi kerätä luudalla, Salmi kertoo.

Leppävaaran roskaisuuden perussyy on Arja Salmen mukaan se, että ympäristön siisteyteen käytettävissä olevat määrärahat ovat 10 vuotta pysyneet samana, mutta alueelle on tullut tuhansia asukkaita lisää.

– Aluetta työkseen hoitavat ovat mukavia ja tekevät meidän kanssa yhteistyötä.

– Olemme vedonneet päättäjiin, että määrärahaa lisättäisiin. Roskaamisen vastainen valistuskampanja olisi myös paikallaan.

Yksi Roskarouvista on Brita Palin. Hän on ollut keräämässä roskia joka kerta.

– Teen tätä rakkaudesta Leppävaaraan. Roskien kerääminen on myös sosiaalista toimintaa, koska samalla voi jutella ohikulkijoiden kanssa.

Salmi ja Palin arvelevat, että alueella ei ole tarpeeksi roskiksia. Niiden pitäisi olla sellaisia, että linnut eivät pääse vetämään niistä roskia ulos.

– Roskisten kyljessä pitäisi olla säiliö pantillisille pulloille ja tölkeille, koska niiden kerääjät saattavat jättää roskiksen auki.

Roskarouviin myös kuuluva Anja Sivonen on keräillyt roskia vapaaehtoisesti jo vuosia.

– Joskus olen käynyt hakemassa kotoa harjan ja rikkalapion ja siivonnut lasinsirut pois. Ne ovat vaarallisia koirien tassuille.

Sivonen muistuttaa, että roskien heittäminen maahan pahentaa myös rottaongelmaa.

– Roskan laittaminen oikeaan paikkaan on ihan jokaisen asia. Asennekasvatusta tarvitaan paljon, koska työntekijöille on annettu sellaisia kommentteja, että 'jos en heittäisi tätä maahan, sinulla ei olisi mitään tekemistä', vihertuotantopäällikkö Anne Mannermaa sanoo.

– Se ei auta mitään, vaikka roskiksia olisi kymmenen metrin välein, koska roskaa pudotetaan viereen.

Mannermaa painottaa, että roskat pitää saada talteen, jotta ne voidaan polttaa energiaksi. Se on tärkeää nyt, kun energiakriisi uhkaa.

Yhdellä työntekijällä on hoidettavanaan noin kymmenen hehtaaria viheralueita ja sen lisäksi vielä niittyjä ja metsiä.

Samaan aikaan kun hoidettavien viheralueiden määrä on kasvanut, käytettävissä olevat määrärahat ovat vähän jopa pienentyneet.