Asukkaat saattavat tilkitä ilmanvaihtokanavia ehkäistäkseen äänen kulkeutumista muista huoneistoista.
Jos kerrostaloasuntoon kuuluu puhetta tai muita elämisen ääniä toisista huoneistoista, syynä ei välttämättä ole se, että talon äänieristys olisi alun perin suunniteltu tai tehty huonosti.
Talonrakennusteollisuus ry:ssä työskentelevän Jani Kemppaisen mukaan kyse on useimmiten siitä, että rakenteisiin on aikojen kuluessa tullut halkeamia ja rakoja, joita pitkin ääni kulkee.
Kemppainen tietää asukkaiden saattavan turvautua kepulikonsteihin äänieristyksen parantamiseksi.
– Kyllähän sitä näkee eri tavoin tukittuja ilmanvaihtokanavia. Se ei kuitenkaan ole suotavaa, sillä siitä voi seurata muita ongelmia.
Ilmastointikanavia ei kannata tilkitä, vaikka Kemppainen myöntää äänen kulkevan siellä, missä ilmakin liikkuu.
Yksittäinen osakas ei voi tehdä huoneistosta toiseen kulkevalle äänelle juuri mitään, mutta taloyhtiö voi.
Asukas voi aina kääntyä kunnan terveysviranomaisen puoleen.
– Taloyhtiö voi tilata mittauksen, jonka avulla mahdollisten rakojen ja halkeaminen sijainti selviää. Mittauksen tilaaminen ei tule taloyhtiölle kovin kalliiksi.
Jos melu tulee talon ulkopuolelta, se kulkeutuu sisälle todennäköisesti ikkunoiden tai parvekeovien reunoista, Kemppainen sanoo.
– Lämpömittaus on melko edullinen tapa talviaikaan selvittää, tuleeko ikkunoiden tai parvekkeen ovien reunoista ilmaa ja ääntä huoneistoon.
Myös ulkoa tulevan äänen kulkeutumisen syynä voivat olla myös talon rakenteissa olevat halkeamat.
Kiinteistöliiton vanhempi lakimies Pauliina Haapsaari muistuttaa vastuukysymyksistä. Talon eristeisiin liittyvien ongelmien korjaaminen kuuluu taloyhtiön, ei yksittäisen osakkaan vastuulle. Ongelmana voi hänen mukaansa olla se, että talon rakentamisajan määräyksiä on noudatettu tarkasti, mutta silloin ei ole osattu arvioida melunsuojauksen tarpeen lisääntyvän tulevaisuudessa.
Meluongelmien ratkaisu on Haapsaaren mukaan aina tapauskohtaista.
– Melun häiritsevyys on usein subjektiivinen kokemus. Mikäli korjauksiin lähdetään, tulee objektiivisesti arvioida, onko kyseessä haitta.
Melu voi olla jopa uhka terveydelle.
– Jos taloyhtiössä ei päästä yhteisymmärrykseen meluntorjunnasta, asukas voi aina kääntyä kunnan terveysviranomaisen puoleen, Haapsaari sanoo.
Nykyajan asuntojen huonon äänieristyksen syyksi on joskus esitetty niin kutsuttuja ontelorakenteita. Kemppaisen mukaan näin ei kuitenkaan ole.
– Ontelorakenteita on käytetty kerrostaloissa lähinnä välipohjissa. Niiden päällä ja alla on vielä muitakin ääntä eristäviä rakenteita. Ei niissä ääni kulje, jollei rakenteisiin ole tullut vikaa.
Perussäännöksi Kemppainen mainitsee sen, että talon äänieritys on sitä parempi mitä enemmän rakenteissa on massaa.
Se ei hänen mukaansa kuitenkaan tarkoita, etteikö kevytrakenteista puutalosta voisi tehdä hiljaista eristämällä riittävästi.