Kysyimme espoolaisilta, ovatko nousussa olevat sähkön hinnat saaneet tinkimään sähkönkulutuksessa.
Viisi kertaa kalliimpi. Sellaisen tarjouksen kertoo tapiolalainen Päivi Koskela saaneensa hiljattain sähköyhtiöltä joulukuussa päättyvän määräaikaisen sopimuksensa tilalle.
Kysyimme neljältä Tapiolassa liikkuvalta, pyrkivätkö he pienentämään sähkölaskuaan ja jos niin millä keinoin.
Koskela uskoo sähkön hinnannousun tasaantuvan.
– Siirryn luultavasti markkinasähköön. En usko, että hinnannousu on pysyvä, kun Olkiluotokin tulee, hän sanoo.
Koskela luonnehtii sähkönkulutustaan jo valmiiksi todella pieneksi.
– Olen alkanut kiskoa jopa laturinpiuhoja irti (pistorasioista), hän naurahtaa.
Valtion vastaantuloa Koskela ei pidä järkevänä.
– Me voimme itse säästää (sähköä). Jos valtio maksaa, kukaan ei säästä.
Laura Rautio kertoo huomanneensa sähkön hinnannousun lapsiperheen sähkölaskussa. Rivitalokoti on kaukolämpöverkossa, ja sähkösopimus on tehty markkinahintaiselle pörssisähkölle.
– Hinnat eivät vielä ehkä hirvitä, mutta olemme alkaneet seurata omaa sähkönkulutustamme ja pohtineet sitä, milloin sähköä käyttää. Omat kulutuspiikit näkyvät selvästi. Ennen tätä ei ole tullut seurattua.
Me voimme itse säästää.
Päivi Koskela
Rautio näkee poikkeuksellisen maailmantilanteen tuomassa energiakriisissä myös hyvää: erilaiset vihreän energian hankkeet näyttävät nyt entistä houkuttelevimmilta ja taloyhtiöissä harkitaan esimerkiksi maalämpöön siirtymistä.
Tapiolalainen Kirsti Sjöholm seuraa sähkön hinnan kehitystä. Hän iloitsee onnistuneensa tekemään ”tyydyttävän sähkösopimuksen ehkä vähän vahingossakin”.
Sjöholm näkee veden- ja sähkönkulutuksensa tietokoneelta, koska talossa on huoneistokohtaiset mittarit.
– Sähköstä ei enää tarvitse säästää, kaukolämpötalossa asuva Sjöholm sanoo.
– Eikä tässä maailmantilanteessa sähkölaskut huoleta. On muitakin huolia.
Kalle Tuomas Suvantoa sähkön hinta sen sijaan huolestuttaa. Hän on polkenut Helsingistä Tapiolaan matkallaan asuntonäyttöön.
– En ole kovin suurituloinen, että kyllä hinnat huolestuttavat. Pitää alkaa sammuttelemaan valoja, Suvanto tuumii.
Suvanto toivoisikin valtiolta vastaantuloa.
– Valtion subventiopolitiikka olisi hyvää politiikkaa, niin sähkön hinta ei nousisi liikaa, hän sanoo.
Suoralla sähköllä omakotitaloaan Nöykkiössä lämmittävät Jaana Virva-Huumonen ja Taavi Huumonen ovat hyödyntäneet jo parin vuosikymmenen ajan kodin ja veden lämmityksessä yösähköä. Iltakymmenen ja aamuseitsemän aikana lämmittäminen tulee halvemmaksi kuin päiväsaikaan.
Päiväsähköllä käytetään lähinnä kodinkoneita, joita ei haluta jättää pyörimään yöllä vartioimatta.
– Emme pysty paljoa säästämään kulutuksessa, mutta koitamme katsoa lämpötiloja ensi talvena. Onneksi meillä on puuhella ja varaava takka, jossa voi polttaa hyvän takallisen ja se pitää lämpöä vuorokauden kaksi. Ei haittaa, vaikka tulisi sähkökatko, kertoo Jaana Virva-Huumonen.
Huumosilla on kahden vuoden määräaikainen sähkösopimus, joka jatkuu joulukuulle 2023.
– Katsoin netistä, kenellä on paras hinta ja teimme sähkösopimuksen onneksi ennen sodan alkua, Virva-Huumonen kertoo.
Nyt kesällä sähkö on tullut maksamaan 60–70 euroa kuussa, mutta viime talvena suurin kuukausilasku lähenteli 500 euroa, Huumoset kertovat. Päälle tulivat sähkön siirtomaksut.
Lämmitysjärjestelmäremonttiin he eivät ole lähdössä.
– Emme vaihda järjestelmää niin kauan kuin lattialämmitys toimii. Olemme jo niin vanhoja ja kestäisi ainakin kymmenen vuotta ennen kuin uusi järjestelmä maksaisi itsensä takaisin, he perustelevat.
Pörssisähkö ei ole perhettä houkutellut hinnan ennakoimattomuuden vuoksi.
– Jos haluaa suurimpia voittoja, voi tulla myös suurimmat tappiot, he perustelevat.