Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Espoon väkiluku kasvaa nyt poikkeuksellisen kovaa vauhtia – mutta yksi suuralue menetti väkeä alkuvuonna

Espoon väkiluvun kasvu on kiihtynyt alkuvuonna poikkeukselliseen kovaan vauhtiin.

Mikäli nykytahti jatkuu, kertyy koko vuoden väestönkasvuksi jopa 6 700 henkilöä, arvioi kaupungin tietopalvelu.

Tammi–kesäkuussa Espoon väkiluku kasvoi 3 370 asukkaalla. Se on 1 140 asukasta enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin.

Kasvua ruokki voimakkaana jatkunut maahanmuutto sekä myös se, että kuntienvälinen nettomuutto käätyi koronavuosien notkahduksen jälkeen Espoossa selvästi positiiviseksi.

Kuntien välinen nettomuutto oli tammi–kesäkuussa voitollinen peräti 1 090 asukkaan verran.

Espoon väkiluku rikkoi 300 000 asukkaan rajan kesäkuussa (LV verkko 29.6.). Kesäkuun lopussa väkiluku oli ennakkotietojen mukaan 300 500.

Vieraskielisiä asukkaita Espoossa oli kesäkuun lopussa reilut 62 600, mikä on lähes 21 prosenttia koko väestöstä. Vieraskielisten osuus alkuvuoden väestönkasvusta oli 71 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että vieraskielisiä muutti Espooseen runsaasti paitsi ulkomailta myös muista Suomen kunnista.

Luonnollisen väestönlisäyksen osuus väestönkasvusta oli 22 prosenttia. Syntyneitä oli kuitenkin 80 lasta vähemmän kuin vuosi aiemmin, ja kuolleita oli 40 henkilöä enemmän.

Väestönkasvu keskittyy Espoossa yhä voimallisemmin niille alueille, joilla rakentaminen on kiivasta.

Eniten väestö kasvoi alkuvuonna Suur-Leppävaarassa, jossa kasvua tuli 1 050 henkilöä.

Suur-Matinkylän alueen kasvu oli 710 asukasta, ja Suur-Espoonlahti kasvoi 520 asukkaalla.

Omakotivaltaisessa Pohjois-Espoossa väestö sen sijaan väheni 40 asukkaalla.

Väestönkasvua tuli kaikissa ikäluokissa. Eniten kasvoi 30–49-vuotiaiden ikäryhmä, jossa lisäystä tuli 1 650 henkilöä, sekä 65 vuotta täyttäneet, joiden määrä kasvoi 640:lla.