Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Ministeri haluaa kasvattaa Nuuksion kansallispuistoa – "Hallituskautta on jäljellä ensi kevääseen"

Ministeri Maria Ohisalo vieraili Nuuksiossa tällä viikolla. Espoon tulisi vihreiden mielestä tarjota omia luontoarvoiltaan arvokkaita maita liitettäväksi osaksi kansallispuistoa.

Aurinko paahtaa ja elokuisen päivän lämpötila on noussut hellelukemiin, kun ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr.) vierailee Espoossa.

Ministeri seurueineen kiikaroi kiinnostuneena Matalajärvelle, joka on yksi Etelä-Suomen parhaita lintujärviä. Siellä viihtyvät muun muassa joutsenet, haapanat ja uivelot.

Vaikka Matalajärvi kuuluu Nuuksion kansallispuistoon, sen tulevaisuudesta on silti syytä olla huolissaan.

Yksi Ohisalon ministerikauden suurista ilonaiheista on ollut, että luonnonsuojeluun on saatu lisää rahaa.

– Luonnonsuojelun rahoitus on tällä hallituskaudella yli tuplattu. Huonoimmillaan luonnonsuojelun rahoitus on ollut viime vuosien aikana vain noin 50 miljoonaa euroa vuodessa. Nyt on päästy noin 160 miljoonaan, mutta sekin pitäisi vähintään tuplata, Ohisalo sanoo.

Hallituskaudella on aloitettu Helmi-elinympäristöohjelma (2021–2030), jonka tehtävä on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja turvata luonnon tarjoamia elintärkeitä ekosysteemipalveluja. Samalla hillitään ilmastonmuutosta ja edistetään siihen sopeutumista.

Helmi-ohjelmaan liittyvät teot ovat olleet konkreettisia: kunnostettavilla järvillä on murskattu ruovikoita tai rakennettu pesimäsaarekkeita sekä pyydystetty minkkejä ja supeja.

– Akuutein asia tällä hetkellä on kuitenkin se, että Helmi-hanketta saataisiin jatkettua, koska maanomistajia on paljon ja yhteisymmärryksen löytäminen vie aikaa.

– Eri osapuolet ovat korostaneet, että suunnitelmallisuus, johdonmukaisuus ja pitkäjänteisyys ovat tärkeitä. Sama viesti on tullut myös elinkeinoelämältä. Nämä samat asiat koskevat myös ilmastotyötä, Ohisalo sanoo.

Nuuksion kansallispuiston kävijämäärät ovat kasvaneet valtavasti. 2000-luvun alussa kävijöitä oli noin 80 000 vuodessa ja nyt noin 300 000. Toki puistokin on laajentunut.

Metsähallitus on pyrkinyt vastaamaan kysyntään ja kohdistamaan kävijät puiston vähemmän herkkiin osiin. Matkapuhelindatan pohjalta on kuitenkin päätelty, että ihmiset liikkuvat kaikkialla puistossa.

Hallitusohjelmaan on kirjattu kansallispuistoverkoston laajentaminen. Esimerkkinä tästä on Sallan kansallispuisto (2022).

Ohisalon mukaan Suomessa on – ilmeisesti maailmanlaajuisestikin – melko ainutlaatuinen tilanne sen vuoksi, että pääkaupunkiseudulla on kaksi kansallispuistoa eli Nuuksio ja Sipoonkorpi.

Keskusteluja Nuuksion kansallispuiston laajentamisesta on käynnissä, mutta Espoon vierailulla Ohisalolla ei vielä ollut konkreettista kerrottavaa.

– Otamme kaikki ehdotukset Nuuksion kansallispuiston laajentamisesta ilolla vastaan, Ohisalo sanoo.

– Hallituskautta on jäljellä ensi kevääseen asti ja tänä aikana asialle tehdään niin paljon kuin ehditään.

Ohisalo ei kuitenkaan ottanut kantaa siihen, mihin suuntaan Nuuksion kansallispuistoa pitäisi tai olisi mahdollista laajentaa ja missä aikataulussa se tapahtuu.

Uuden kansallispuiston perustaminen tai olemassa olevan laajentaminen on hidas prosessi, koska maanomistajia on useita ja kaikkien näkemykset pitää ottaa huomioon.

Kansallispuistoilla on Ohisalon mielestä erittäin suuri merkitys virkistysalueinakin. Hän muistuttaa, että kansallispuistoilla on myös kansantaloudellista merkitystä.

Jo ennen Sallan kansallispuiston avaamista kuntaan tuli kymmenen miljoonan euron investoinnit.

Samalla kun kansallispuistot ovat ihmisille tärkeitä virkistysalueita, ne luovat myös työtä ja tuovat verotuloja, kun puistoja ja reittejä kunnostetaan.

– Myös sillä on merkitystä, että erilaiset väestöryhmät pystyvät käyttämään puistoa.

Hän on itse testannut vauva kantorepussa, millaista on kulkea Sipoonkorven helpoimmilla reiteillä.