Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Muistatko hänet? Suomen ensimmäinen tv-julkkis oli ruudussa jo Tes-TV:ssä – "Ei siinä tuntenut soittavansa suurelle yleisölle"

Espoolaiset muistavat Ritva Lehtelän Espoon musiikkiopistosta satojen lasten ja nuorten opettajana.

Espoolainen Ritva Lehtelä, 83, tunnetaan Suomen ensimmäisenä tv-julkkiksena. Hänet on tunnettu pianistina, tv-kuuluttajana, luovan musiikinopetuksen kehittäjänä, kulttuuripoliitikkona ja perheenäitinä.

Lehtelän tyttären Monna Relanderin kirjoittama kirja Ritva Lehtelä Aikaansa edellä – ensimmäisestä tv-pianistista luovaksi pedagogiksi (omakustanne) valottaa Lehtelän elämää monipuolisesti.

Kirja pohjautuu sekä Lehtelän että hänen entisten oppilaidensa haastatteluihin, Toivo Lehtelän säilyneisiin arkistoihin ja lehtijuttuihin. Ammatillisten asioiden lisäksi kirja kertoo avoimesti menevän uraäidin ja kahden tyttären suhteesta. Kirjassa on myös runsas kuvitus.

Tytöt Ritva ja Helena olivat alle 10-vuotiaita, kun Trio Lehtelä alkoi soittaa yhdessä. Isä Toivo soitti triossa selloa.

Helsinki-Tukholma -kulttuurikilpailu avasi tien esiintymisille, kun Ritva voitti pianokilpailun ja Helena viulukilpailun.

Tes-TV:n lähetykset alkoivat 1956, ja Ritva Lehtelä oli sen ensimmäisiä esiintyjiä. Myös Trio Lehtelä debytoi Tes-TV:ssä ja sen säännölliset esitykset alkoivat 1957.

Trio Lehtelä aloitti Sunnuntain kahvikonsertit Mainostelevisiossa loppuvuonna 1959 ja ne jatkuivat kuusi vuotta.

Soitossa pitää kuulua vaikkapa auringon lämpö.

– Oikeaa yleisöä ei ollut paikalla, vaan me soitimme kameralle. Ei siinä tuntenut soittavansa suurelle yleisölle, vaikka ne olivat suoria lähetyksiä, Lehtelä muistelee.

Idea elämäkerrasta tuli Ritva Lehtelän avomieheltä Seppo Kykkäseltä.

Päähenkilö suostui kirjan tekemiseen sillä ehdolla, että siinä keskitytään hänen työuraansa. Monna Relander päätti tarttua haasteeseen.

– Haastattelin äitiä ja nauhoitin keskustelut. Ajattelin, että saan talteen ainakin jotain. Kirjan tekeminen oli valtava ponnistus ja kesti 3,5 vuotta, koska tein sen työn ohessa, Relander kertoo.

Haastattelujen lisäksi Relander hankki aineistoa haastattelemalla äitinsä oppilaita, tutkimalla television historiaa ja aikalaisten elämäkertoja. Merkittävä tietolähde oli myös Eeva Sarmanto, joka on tehnyt Ritva Lehtelän kanssa oppikirjoja, Suomalaisen pianokoulun.

Lehtelä innostui draamapedagogiikasta ja sovelsi sitä pianonsoiton opetukseen. Hän oli myös perustamassa Pianopedagogit ry:tä.

– Parasta opettajan työssä oli se, että keksin luovan pianokoulun ja kehitin sitä yhdessä lasten ja nuorten kanssa. Soittamisessa on muutakin kuin nuotit ja koskettimet, tunteiden pitää soittaessa olla mukana. Soitossa pitää kuulua vaikkapa auringon lämpö.

Musiikki on edelleen olennainen osa Lehtelän elämää.

– En enää käy paljoa konserteissa, mutta kuuntelen radiota. Kun kuulen jotain pientäkin, se tuo mieleen oman ajan historiaa tai muuta. Etenkin Sibeliuksen musiikkiin liittyy paljon muistoja.

Lehtelä oli mukana myös Espoon politiikassa. Kulttuurilautakunnan musiikkijaoston puheenjohtajana hän vaikutti siihen, millaiset tilat Espoon musiikkiopistolle tulee kulttuurikeskuksen yhteyteen.

– Lisäksi vaikutin siihen, että Tapiola Sinfoniettaan valittiin koesoitolla ammattimuusikot, Lehtelä mainitsee.

Espoon kulttuurikeskuksesta tuli Lehtelälle merkittävä paikka. Sen tuulikaapissa tuli 1999 vastaan nykyinen elämänkumppani. Ritva oli lähdössä töistä kotiin ja Seppo menossa kirjastoon.

–  Olimme olleet hyvänpäivän tuttuja, mutta siitä se lähti, koska aloimme soitella toisillemme.