Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Jopa 1 000 euroa per kerta – poliitikot hämmästelevät valtion lentotukea, ministeri jätti vastaamatta

Ostolennot maakuntiin herättävät kysymyksiä.

Valtio jatkaa maakuntalentojen tukemista Helsingistä muun muassa Kokkolaan, Kemiin ja Joensuuhun. Verorahoilla maksettu tuki per lentomatka oli viime vuonna enimmillään jopa 1 000 euroa.

Viiden maakuntakentän lentoliikenteen kilpailutus ajanjaksolle 30.10.2022–31.7.2023 on nyt alkanut, kertoo liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Optiokauden ansiosta lentoja on mahdollista jatkaa jopa kevääseen 2024.

Alun perin kyse oli koronatuesta, sillä kevään 2020 kriisi lopetti kaupalliset lennot pikkukentille.

HSL:n hallituksen puheenjohtaja Matias Pajula (kok.) kyseenalaistaa kuitenkin tuen keston.

– Tuntuu, että koronan varjolla tehdään pitkät sopimukset, Pajula sanoo.

Golfbägit tuo kyllä huumorielementin.

Pajula ja HSL:n hallituksen varapuheenjohtaja Pekka Sauri (vihr.) nostavat esiin tämän lehden mielipidekirjoituksessaan, että samaan aikaan kun ostolentojen tuki per yhdensuuntainen matka nousi enimmillään tuhanteen euroon, valtio tuki yhtä vähäpäästöistä HSL-matkaa 31 sentillä. Yhtä lentomatkaa on siis tuettu samalla summalla kuin yli 3000 joukkoliikennematkaa.

– Ostolennot ylipäänsä ovat aika kyseenalaisia, kun otetaan huomioon hallituksen ilmastotavoitteet, Pajula toteaa.

Helsinkiläinen kuntapoliitikko Hannu Oskala (vihr.) twiittasi alkuviikosta Traficomin käynnistämän tarjouskilpailun erikoisuudesta. Lentokoneen on Kajaanin sekä Joensuun reiteillä oltava sellainen, että mukaan mahtuvat erikoismatkatavarat kuten sukset ja golf-laukku. Oskala huomautti, että veronmaksajille halvemmaksi tulisi tilata golfbägille oma taksi Joensuuhun.

– Golfbägit tuo kyllä huumorielementin tähän. Sinänsä on hyvä, että jos kerran lennetään, niin kone on monikäyttöinen, mutta jos näitä voisi lentää pienemmällä konetyypillä, olisi se edes jonkin verran halvempaa, kommentoi Pajula.

Hänellä ei ole tarkkoja lukuja siitä, paljonko lennoilla on oikeasti ollut matkustajia.

– Käsitykseni on, että jopa aika tyhjinä on koneita lennetty.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) ei vastannut Länsiväylän sisarlehden Helsingin Uutisten kysymyksiin ostopalvelulentojen tarpeellisuudesta tai käyttöasteesta.

Sen sijaan hän perusteli heinäkuussa Helsingin Sanomissa, että ”Suomessa on teollisesti ja aluetaloudellisesti keskeisiä paikkoja, jotka ovat erittäin vaikeasti saavutettavissa”. Esimerkiksi Kajaanissa on aloittanut toimintansa supertietokone ja Harakan mukaan ei voida ajatella, että Helsinki-Vantaalle saapuneet kansainväliset vieraat ”köröttelisivät Kajaaniin junalla tai bussilla”.

Tappiollisille maakuntakentille valuu tukea myös sitä kautta, että niitä pyörittää valtion kokonaan omistama Finavia.

Finavian tilastoista ilmenee, että esimerkiksi Kemi-Tornion-kentän matkustajamäärä toukokuussa 2022 oli yhteensä 2 480. Kokkolan kenttä palveli 1 880 matkustajaa. Helsinki-Vantaalle tilastoitiin toukokuussa yli 1,1 miljoonaa matkustajaa.

Ostolentokaupungeista väkimäärältään suurin on Jyväskylä. Jyväskylän kentällä on tänä vuonna heinäkuun loppuun mennessä tilastoitu yhteensä 8 375 matkustajaa, kun Helsinki-Vantaalla on samassa ajassa ollut yli 6,8 miljoonaa matkustajaa. Traficomin tarjouspyynnöstä puolestaan ilmenee, että Helsinki-Jyväskylä-reittiä käytti marraskuussa 2021 keskimäärin 5 matkustajaa per lento.