Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n suomalainen pääsihteeri Petteri Taalas kritisoi varsin suorasanaisesti Suomessa käytävää ilmasto- ja metsäkeskustelua.
Taalas sanoo tiistaina julkaistussa tiedotteessa, että pelkoja lietsova ilmastokeskustelu on osin syynä suomalaisten nuorten kokemaan ilmastoahdistukseen.
Erityisesti nuorten ilmastoahdistus ja ilmastoaktivismi ovat Taalaksen mukaan osin seurausta siitä, että mediassa ruokitaan hyvin negatiivisia tulevaisuudenkuvia.
– Esimerkiksi IPCC:n ilmastomallilaskelmat eivät osoita, että ihmiskunta tai biosfääri olisi tuhoutumassa. On toki osoitettu, että haittavaikutukset jäävät sitä pienemmiksi, mitä paremmin ilmastonmuutoksen torjunnassa onnistutaan, Taalas toteaa tiedotteessa.
Hän arvostelee nuorten pelottelusta myös mediaa.
– Median rakenteesta johtuen maailmanlopun mielikuvat ovat keskiössä, ja ilmastonmuutoksen torjunnan menestystarinat vähemmän. Ilmastomuutoksen kokonaiskuvaa on ajoittain vaikea hahmottaa mediaa seuraamalla, kun pienet ja isot asiat saattavat mennä sekaisin. Esimerkiksi kansainvälinen lento- ja laivaliikenne tuottaa yhteensä kaksi prosenttia maailman päästöistä, eli ne eivät ole se tärkein asia.
Taalas sanoo haluavansa kirjoittaa ja osallistua ilmastokeskusteluun siksi, että asioiden mittasuhteet ja faktat saadaan esiin. Myös maailmanlopun pelkojen hälventäminen on tärkeää. Hän näkee tässä henkisessä ilmapiirissä paljon samaa kuin 1980-kuvun alussa, jolloin pelättiin ydinsotaa.
– Pääviestini on se, että edelleen 85 prosenttia ilmastomuutosta aiheuttavista päästöistä tulee fossiilisten energialähteiden käytöstä. On tärkeä nähdä asioiden suuruusluokka ja keskittyä olennaiseen.
Kirjassaan Ilmastomuutos ilmatieteilijän silmin Taalas näkee keskustelussa ilmastofanatismin piirteitä, mitä voi verrata fundamentalismiin, uskonnollisiin liikkeisiin ja 70-luvun stalinismiin.
Taalaksen tavoin keskusteluilmapiiriä on arvostellut lastenkirjailija Mauri Kunnas.
Lisäksi Taalas näkee, että Suomessa viime aikoina esille nostetut metsien hiilinielut vievät keskustelua väärään suuntaan.
Taalaksen mukaan muualla maailmassa energiatuotanto, liikenne ja teollisuus ovat ilmastokeskustelun ytimessä.
– Suomessa metsien hiilinielu on noussut tikun nokkaan, vaikka fossiilipohjaisista energialähteistä luopuminen on ilmastotavoitteiden kannalta ydinjuttu. Suomen poliittisessa päätöksenteossa olisi hyvä arvioida kokonaisuutta, missä huomioidaan ilmaston ja monimuotoisuuden lisäksi myös talous, työllisyys sekä vaikutukset omaisuuden arvoihin, Taalas sanoo tiedotteessa.
Metsien hiilinieluja on pitänyt voimakkaasti esillä maan hallituksen nimittämä ilmastopaneeli, jonka puheenjohtaja Markku Ollikainen vaati viimeksi maanantaina MTV:n haastattelussa nopeita toimia maaperän ja metsien hiilinielujen vahvistamiseksi.
Taalaksen mukaan Suomi on jo kasvattanut hiilinieluaan metsien hoidon avulla.
– Suomen ja Ruotsin metsänhoitopolitiikka on esikuva hiilinielun kasvattamisessa vuosikymmenten saatossa. Ylistihän presidentti Trumpkin Suomen metsänhoitoa, tosin hassuin termein, Taalas sanoo viitaten USA:n ex-presidentti Donald Trumpin taannoiseen lausuntoon metsien haravoinnista.
Taalas sanoo, että suomalaisten poliitikkojen pitäisi ajaa sellaisia ilmastoratkaisuja, joissa huomioidaan kokonaisuus ja Suomen etu.
–Keski-Euroopassa on tahoja, jotka pahimmillaan näkisivät pohjoisen metsät hiilinieluina, jotta saavat itse jatkaa fossiilisten käyttöä.
– Kannattaa muistaa, että me olemme kyenneet vähentämään päästöjä kolmanneksi eniten maailmassa viimeisen 15 vuoden aikana.
Taalaksen mukaan trooppisten metsien hävittäminen on metsien käytön kannalta keskeisin ilmastohaaste. Amazonaksen alue latinalaisessa Amerikassa, Afrikka ja osa Aasiaa ovat hänen mukaansa hakanneet ei-uusiutuvia trooppisia metsiä ja tuottaneet suuret ja yhä jatkuvat päästöt viimeisten 170 vuoden aikana.
– Vastaavasti samana aikana Eurooppa on ainoa osa maailmaa, jossa hiilinielut ovat kasvaneet viimeisen 170 vuoden aikana ja siitä on kiitäminen muun muassa Suomen ja Ruotsin metsäpolitiikkaa.
Jos Suomessa aletaan rajoittaa hakkuita, ne siirtyvät muihin maihin, arvioi Taalas.
– Tämä tarkoittaisi sitä, että me ulkoistaisimme globaalin ilmasto-ongelman muualle, sen sijaan että harjoitamme edelleen kestävää metsätaloutta Suomessa.
Taalas peräänkuuluttaa keskustelua myös siitä, onko Suomen ilmastotavoite vuodelle 2035 realistinen. Se on tiukempi kuin kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC: n ja EU:n asettama tavoite hiilineuraalisuudesta 2050.
– Onko Suomen tavoite realistinen, on toinen kysymys. Jotta maailman tiukimpaan ilmastotavoitteeseen päästäisiin, joutuisimme tekemään reippaita toimenpiteitä. Suomen poliittisessa päätöksenteossa olisi hyvä pohtia kokonaisuutta, jossa arvioidaan ilmastotoimien vaikuttavuutta myös talouteen, työllisyyteen ja kansalaisiin.
Venäjän aloittaman sodan seurauksena Keski-Eurooppa tulee Taalaksen mukaan lähivuosina lisäämään kivihiilen käyttöä ja Suomessa palataan omavaraisuuden turvaamiseksi turpeen käyttöön. Toisaalta sota edistänee luopumista Venäjän fossiilisista polttoaineista noin 5–10 vuoden aikajänteellä, Taalas arvioi.