Luokanopettaja Salla Kavén viettää kesät purjeveneessä.
Salla Kavén, 41, voitti miehistöineen heinäkuussa kansainvälisen Roschier Baltic Sea Race -avomeripurjehduksen.
Avomerikilpailu Itämerellä oli 635 merimailin mittainen. Kavénin miehistöllä kilpailu kesti neljä päivää ja 18 tuntia.
– Vesillä nukkuu hyvin. En juuri viihdy lomalla muutenkaan kotona, tänä suvena viisi yötä on tullut oltua kotona, Kavén sanoo.
Kivenlahden venekerhoa edustava Kavénin miehistö ei koostunut ammattipurjehtijoista. Päinvastoin viisihenkinen porukka oli koottu kotipiiristä: mukana olivat aviomies Kari Itkonen, veli Jouni ja hänen vaimonsa Heidi Ekholm sekä toinen velipoika Jorma Kavén.
– Minä toimin kipparina, koska omistan veneen, Kavén naurahtaa.
Kavén haluaa muistuttaa, että tavallinen palkansaajakin voi harrastaa ja kilpailla purjeveneellä. Voittajavene on rakennettu 1985.
– Tämä on vanha lasikuituvene, jossa ei ole ainoatakaan hiilikuituosaa. Ihan jokamiehen purjealus.
Voittajajoukkueen vene SilverMoon II edustaa H323 -tyyppiä ja on 32 jalkainen (noin 10 metriä) H-vene.
Vene on kapea ja nykyveneeksi pieni avomerikilpailuun. Se ei tahtia haitannut.
– Vene on hyvä vasta-ja sivutuuleen. Toki kova aalto voi tehdä etenemisen joskus haastavaksi. Meillä oli strategiana välttää tuulettomia alueita. Eksyimmekin sellaiselle vain kerran, mutta siitä selvittiin aika nopeasti ohi.
Kansainväliseen kilpailuun osallistui peräti 27 venekuntaa 11 eri maasta.
– Kisassa oli myös paljon isompia veneitä, joissa saattoi olla toistakymmentä miehistön jäsentä. Voittaminen tällaisessa kisassa on mahdollista, koska purjehduksessa voittaja selviää tasoitusluvun avulla. Eli veneen koko ei yksin määrittele voimasuhteita.
Kavén painottaa unen, levon ja ruoan merkitystä pitkissä purjehduskilpailuissa. Hänen mukaansa skarppina pitää pystyä olemaan koko ajan.
– Kaikki tietävät, että pää ei toimi, jos ei ole nukkunut kunnolla. Koska olen opettaja, tein meille lukujärjestyksen vuoroista. Alkuun meni hyvin, mutta kun kelit muuttuivat vähän reippaammiksi, lepovuorot lyhenivät neljästä tunnista puoleentoista tuntiin.
Miehistön perhekeskeisyydestä on vain etua kilpailtaessa.
– Sitä tuntee kaikki ihmiset niin hyvin, kykenee aistimaan helpommin tunnevaihtelut.
Helsingin Pitäjämäessä luokanopettajana työskentelevä purjehtija kertoo aloittaneensa kilpapurjehtimisen parikymppisenä.
– Minusta purjehdus on mahdollista kaikille. Menestyäkseen on edettävä pienin askelin. Eikä tässä tarvitse olla mikään huippu-urheilija, harjoittelemalla tässäkin voi menestyä ja voittaa erilaisia kilpailuja.
Kivenlahdessa asuvalle opettajalle purjehdus antaa sisältöä elämään.
– Käymme 2–3 kilpailua joka vuosi. Lisäksi venekerhomme viikkokisat on aikataulutettu kalenteriin.
Isot kilpailut sytyttävät kokeneen purjehtijan.
– Olen sellainen täydellisen purjehduksen etsijä. Haluan kolkutella rajoja, kilpaileminen on siinä mielessä hyvä mittari osaamiselle. Myös isojen kilpailujen yhteisöllisyys on huipputärkeää, Kavén hymyilee ja katsoo kaihoisasti Itämerta.