Maarinsolmun rakentaminen tuo Kehä I:lle jälleen vuosien työmaan.
Vuosikausia vatvottu Maarinsolmun eritasoliittymä Kehä I:llä otti alkuviikosta askeleen eteenpäin, kun Espoon valtuusto hyväksyi liittymän mahdollistavan kaavan.
Ennen kuin liikennettä ruuhkauttavista valoista Tapiolan Kalevalantien ja Otaniemen Maarintien kohdalla päästään eroon, Espoolla ja valtion Väylävirastolla on edessään neuvottelut ison hankkeen kustannusten jakamisesta. Kehä I on valtion tie, joten Espoossa odotetaan valtion osallistuvan liittymän noin 50 miljoonan euron rakentamiskustannuksiin.
Paljonko valtion osuuden pitäisi olla? Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Henrik Vuornos (kok.) ei halua ottaa vielä suoraan kantaa.
– Tavoitteena on, että valtio huolehtisi tiestään, kuten sen kuuluukin ja Espoo hoitaisi kevyen liikenteen osuuden, Vuornos kommentoi.
– Toisaalta realismia on se, että valtio ei ole pk-seudulla kohdellut hankkeita tasapuolisesti, joten Espoo joutuu kustannuksiin varmasti osallistumaan, hän jatkaa.
Vuornos huomauttaa, että Maarinsolmun liittymän hyötysuhde on poikkeuksellisen hyvä, 2,1.
Työaikaiset järjestelyt tulevat olemaan erittäin haastavia.
Harri Tanska
– Valtio on rahoittanut hankkeita, joissa hyötysuhde on ollut paljon huonompi.
Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Henna Kajava katsoo asiaa toisin. Kajava teki maanantain valtuustossa toivomuksen Espoon osuuden neuvottelemisesta mahdollisimman pieneksi huolellisilla perusteluilla, mutta toive ei mennyt läpi.
– Ennemmin pitäisi miettiä, paljonko Espoo tulee mukaan, Kajava sanoo Länsiväylälle.
Kajavan mukaan Espoon kannattaisi lähteä siitä, että valtio maksaisi hankkeen kokonaan. – Kyseessä on valtion tie ja hanke palvelee erityisesti rekkaliikennettä, Kajava perustelee.
Myöskään Espoon kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska ei halua ottaa kantaa siihen, mikä valtion osuuden tulisi olla.
– Yleisellä tasolla kustannustenjako riippuu siitä, kuinka paljon hankkeessa on kyse maankäytön ja kuinka paljon liikenneväylän kehittämisestä, hän kommentoi.
– Toki näemme, että tämä on merkittävä valtion väylä ja seudullinen yhteys, jota tulee käyttämään muun muassa Länsisataman raskas liikenne, hän jatkaa.
Tanska arvioi, että kustannustenjaosta ei ylipäätään päästä sopimaan vielä lähiaikoina.
– Seuraavaksi Espoo, Ely-keskus ja Väylävirasto sopivat hankkeen rakennussuunnittelun aloittamisesta ja sen kustannusten jaosta. Suunnitteluvaihe vie todennäköisesti pari vuotta, sillä kohde on haastava. Siinä jää aikaa myös rakennuskustannuksista neuvottelemiseen.
Maarinsolmun rakentaminen on ajoitettu vuosikymmenen puoliväliin. Edessä on Tanskan mukaan useita vuosia kestävä, haastava hanke.
– Tietä joudutaan painamaan alaspäin, jotta sen yli kulkeva silta ei nousisi kohtuuttoman korkealle. Tie rakennetaan vesitiiviiseen betonikaukaloon, jolla estetään ulkopuolisten hulevesien ja meriveden pääsy tielle. Nythän tilanne on ollut se, että kaistoja on välillä ollut veden vallassa.
Rakennustöiden Tanska arvioi kestävän noin kolme vuotta.
– Työaikaiset järjestelyt tulevat olemaan erittäin haastavia ja vaikuttavat varmasti kulkemiseen.