Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Taloyhtiö vaihtoi maalämpöön 10 miljoonan remontissa, mutta nyt hyötylaskelmia onkin vaikea tehdä – "Emme koe, että tässä olisi virheratkaisua tehty"

Taloyhtiö Kivenlahdessa päätti muuttaa lämmityksensä lähes omavaraiseksi. Sopiva sauma hankkeelle syntyi laajan putkiremontin yhteydessä.

Keskellä Kivenlahtea on iso urakka päällä. Yli 130 asunnon taloyhtiössä on tyhjennetty rappu kerrallaan ja asukkaat ovat olleet kolme kuukautta evakossa.

Sillä aikaa on uusittu putket ja sähköjohtoja sekä rakennettu uudet märkätilat. Monet ovat teettäneet asunnoissa myös muuta remonttia.

Koiraa ulkoiluttava nainen pysähtyy valkokypäräisten miesten kohdalla.

– Anteeksi, milloin minun asuntoni on valmis?

– Ihan aikataulun mukaan, tämän kuun lopussa, vastaa työnjohtaja Jukka Saarelainen YIT Talon Tekniikka Oy:stä.

Taloyhtiössä on meneillään melkoinen projekti, jonka kustannus on noin 10 miljoonaa euroa. Asuntoneliötä kohden se tekee noin 1 000 euroa.

Jatkossa ostamme vain sähköä.

Paula Pöntynen

Linjasaneerauksen ohella myös lämmitysjärjestelmä uusitaan ja taloyhtiö irtautuu kaukolämmöstä.

– Ajatuksena on ollut päästä lämmityksessä lähes omavaraiseksi. Jatkossa ostamme vain sähköä ja se voidaan kilpailuttaa, kaukolämpöä ei, sanoo taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Paula Pöntynen.

Taloyhtiön tontille on porattu noin 300 metriin 21 lämpökaivoa, joiden energialla talot lämpiävät ja käyttövettäkin lämmitetään.

Talojen katolle asennetaan aurinkopaneeleja. Ilmanvaihdosta otetaan hukkalämpö talteen lämmitykseen ja sitä voidaan myös varastoida lämpökaivoihin talven varalle.

Lämmitysjärjestelmän muutos maksaa Kivenlahden kohteessa 1,5–2 miljoonaa euroa.

– Tämä kannattaa ilman muuta toteuttaa linjasaneerauksen yhteydessä. Asukkaille tulee rakentamisen haitta yhdellä kertaa ja esimeriksi pihoja ei tarvitse avata kuin kerran, sanoo YIT Talon Tekniikka Oy:n toimitusjohtaja Aki Haapalahti.

Lämmitysjärjestelmän muutoksen on laskettu maksavan itsensä takaisin 10–15 vuodessa. Tai näin ainakin aikaisemmin laskettiin.

Maalämmön taloudellisuudessa on oleellista sähkön hinta. Lämpöpumput, jota nostavat lämmön maasta, kuluttavat sähköä.

Sähkön hinta on heilahdellut ja noussut viime aikoina rajusti.

– Laskelmia on nyt vaikea tehdä, koska kukaan ei tiedä mitä sähkö maksaa

jatkossa, myöntää Haapalahti.

Taloyhtiössä ollaan edelleen vakuuttuneita, että lämpöjärjestelmän muutos on ollut järkevä.

– Emme koe, että tässä on mitään virheratkaisua tehty. Kaikki energianhinnat nousevat, olisi se sitten kaukolämpöä tai sähköä, sanoo Pöntynen.