70-luvun harmaa vuokratalokolossi purettiin ja tilalle nousi harjakattoja ja hehkuvia värejä – yhtenä tavoitteena ehkäistä eriytymistä

Lämpimän keltaisia, voimakkaan punaisia ja okranvärisiä taloja ja teräviä harjakattoja. Jos Espoon rakentamista on viime vuosina moitittu värittömistä, kolossaalisista torneista, Suvelan Kirstinmäessä niistä ei ole tietoakaan. Puretun 70-vuokratalolähiön tilalle on noussut kortteli, joka erottuu ympäristöstään.

– Poikkeaahan tämä varmasti valtavirrasta, sekä Espoossa että koko maassakin, myöntää arkkitehti Veikko Mäkipaja.

Mäkipaja on suunnitellut Suvelan Onni -nimellä kulkevalle alueelle Espoon Asuntojen ja Asuntosäätiöiden talot, juuri ne voimakkaimmissa väreissä leiskuvat. Muiden rakennuttajien alueelle nousevat talot noudattavat samaa linjaa, vaikka esimerkiksi väreissä onkin eroja.

Harjakatot vievät helposti ajatukset menneeseen. Mäkipaja ei kuitenkaan näe kohdetta historiasta ammentavaksi, vaan hyvinkin tämän aikakauden tuotteeksi.

– Ajatuksena oli luoda selkeästi vanhasta betonilähiöstä poikkeava ratkaisu, ja mietimme, että jyrkkä katto voisi olla siihen hyvä ratkaisu. Harjakatto erilaisine muunnelmineen on jo tehnyt paluun kerrostalorakentamiseen. Ne ovat kosteusteknisesti tasakattoa varmempia ja harjan alle saa hyvin erilaista talotekniikkaa, Mäkipaja selvittää.

Voimakkailla väreillä Mäkipaja on halunnut luoda kontrastia korttelin paikalla aiemmin olleille betoninharmaille rakennuksille. Inspiraatiota hän on hakenut muun muassa Sveitsistä ja Itävallasta, jossa voimakkaita värejä käytetään enemmän.

Pitäisikö Suomessa olla enemmän vastaavaa arkkitehtuuria?

– Suomessa voitaisiin olla vähän rohkeampia ja kokeilla enemmän, Mäkipaja kommentoi.

Harjakatto on jo tehnyt paluun kerrostalorakentamiseen.

Veikko Mäkipaja

Hän ei kuitenkaan lähtisi kopioimaan Suvelan tyyliä suoraan muualle.

– Voimakkailla väreillä on Suvelassa tehtävänsä uuden imagon luomisessa ja kontrastin luomisessa vanhaan. Tämä on yksi tapa tehdä lähiöuudistusta. Toinen, yhtä hyvä tapa on kehittää vanhaa arkkitehtuuria ja ammentaa siitä. Tärkeintä on luoda hyviä ja monipuolisia ympäristöjä.

Se, että korkeatasoista arkkitehtuuria on haluttu juuri Suvelaan, ei ole sattumaa. Alueella on paljon tuettua asuntotuotantoa, mikä on herättänyt huolta segregaatiosta eli eriytymisestä. Uudella korttelilla on haluttu ehkäistä tätä kierrettä.

– Alusta lähtien oli selvää, että alueelle halutaan arkkitehtoninen kasvojen kohotus, sanoo Espoon Asuntojen rakennuttamisjohtaja Pirjo Räihä.

Espoon Asunnot Oy on kaupungin omistama, vuokra-asuntoja tarjoava yhtiö. Se omistaa maa-alueen, jolla aiemmin oli pelkkiä sen omia vuokrakerrostaloja. Nyt asuntojen omistuspohjaa on laajennettu ja kortteliin valmistuu myös asumisoikeus- ja nuorisoasuntoja sekä vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja.

– Olemme huolehtineet myös siitä, että asunnoissa on monipuolisesti eri kokoja ja korttelissa on viihtyisät ja toimivat yhteistilat, Räihä sanoo.

Räihä kertoo, että alueen ilmeestä on tullut jo positiivista palautetta.

Nähdäänkö Espoon Asunnoilla vastaavaa tyyliä väreineen ja harjakattoineen jatkossakin?

– Mielellään viemme ajatusta eteenpäin. Talojen rakentamiskustannukset eivät poikkea tavanomaisesta. Väri ei tule kalliimmaksi kuin harmaa, eikä harjakattokaan tuo varsinaisesti lisäkustannuksia. Lisäksi se on usein aurinkopaneelien kannalta parempi, Räihä sanoo.

Lue myös:

”Kauhukuva on, että hyvin toimeentulevat keskittyvät omille alueilleen” – Asuntosäätiön toimitusjohtaja varoittaa Espoota toistamasta Ruotsin virheitä

Kirstinharju muuttaa muotoaan 2020-luvun kortteliksi – "Meidän historian isoin hanke niin kooltaan, euromäärältään kuin kestoltaankin"

1970-luvun vuokrakolossi puretaan Espoossa – "Uudet asunnot tehdään pienemmiksi"