Juhani Yli-Paavola ihmettelee laukauksia ulkoiljoiden suosiman alueen tuntumassa.
Juhani Yli-Paavola asuu Lasilaaksossa ja kulkee usein Espoonlahden luonnonsuojelualueella. Viime aikoina kävelyjä ovat säestäneet haulikon laukaukset, kun linnustajat ampuvat rannassa sijaitsevan lintutornin lähellä.
Yli-Paavolan mukaan metsästäjät ovat lähimmillään olleet reilun 50 metrin päässä lintutornista.
– On erikoinen tilanne, että kun käy luonnonsuojelualueella, haulikot paukkuvat aivan vieressä. Tiedän, että he toimivat laillisesti, mutta ihmettelen tällaista käytäntöä, joka on ristiriidassa luonnonsuojelualueen idean kanssa, Yli-Paavola ihmettelee.
Hän on huolissaan myös alueella liikkuvien turvallisuudesta.
– Metsästäjät ovat vedessä, joten heillä täytyy olla jokin kelluntaväline. Mitä, jos metsästäjä horjahtaa siitä ampuessaan ja osuu lintutornissa oleviin ihmisiin, hän kysyy.
Yli-Paavola korostaa, ettei halua vastustaa metsästystä sinänsä. Alueelle, joka on perustettu luonnon suojelemiseksi ja jossa liikkuu myös paljon ihmisiä, se ei hänen mielestään kuitenkaan sovi.
– Toivoisin, että metsästäjät kunnioittaisivat luontoa ja ihmisiä ja pysyisivät poissa luonnonsuojelualueilta ja niiden lähistöiltä. Mutta eiväthän he sitä tee, vaan tulevat sinne. Se on mielestäni härskiä, hän sanoo.
Espoonlahden luonnonsuojelualue Fiskarsinmäessä kuuluu Metsähallitukselle, eikä siellä saa metsästää. Lahdenpohjukan vesialueet sen sijaan kuuluvat yksityiseen luonnonsuojelualueeseen, jolla saa metsästää.
Uudenmaan ely-keskuksen johtavan asiantuntijan Ilpo Huolmanin mukaan kyseessä on yleinen tilanne pääosin vesialueista koostuvilla yksityisillä luonnonsuojelualueilla.
Se on mielestäni härskiä.
Juhani Yli-Paavola
– Metsästysoikeus kuuluu maan ja vesialueen omistajalle, eikä valtio voi siihen oikein puuttua. Luonnonsuojelutavoite rajoittaa harvoin metsästystä. Metsästys tapahtuu syksyllä, jolloin pesimärauhaa ei ole häiritty, Huolman selvittää.
Huolmanin käsityksen mukaan metsästys on Espoonlahdella melko vähäistä.
– Espoonlahti on asutuksen suhteen haastava paikka metsästää. Käytännössä lahden pohjukka taitaa olla ainoa paikka, jossa voi turvallisesti metsästää, hän sanoo.
Metsästys on mahdollista pääkaupunkiseudulla myös esimerkiksi Kirkkonummen Meikossa ja Sipoonkorven kansallispuistossa. Nuuksion kansallispuistossa sen sijaan ei saa enää metsästää.
– Perusteena on molemmissa hirvieläinvahinkojen rajoittaminen näiden alueiden ulkopuolella, kertoo Riistakeskuksen Uudenmaan riistapäällikkö Visa Eronen.
Miten huolehditaan turvallisuudesta alueilla, joilla liikkuu metsästysaikaan runsaasti myös ulkoilijoita?
– Hirvieläinten metsästyksessä on oltava metsästyksenjohtaja, jolla on lakisääteinen velvollisuus huolehtia turvallisuudesta. Pienriistan metsästyksessä metsästyksenjohtajaa ei ole, mutta jokainen metsästäjä on velvoitettu huolehtimaan siitä, ettei aiheuta vaaraa tai vahinkoa ihmisille tai omaisuudelle, Eronen vastaa.
Konkreettisesti metsästysonnettomuuksien ennaltaehkäisy tarkoittaa Erosen mukaan esimerkiksi sitä, että haulikolla ammuttaessa valitaan ampumasuunnat ja -kulmat niin, että ne ovat turvallisia.
– Haulikolla pyytäessä pystyy yleensä ampumaan turvallisesti esimerkiksi luonnonsuojelualueen lähelläkin, kunhan valitsee suunnat ja sektorit oikein, Eronen sanoo.
Kiväärillä metsästettäessä tärkeää on ampumasektori ja taustaa vasten ampuminen.
– Sellaista tilannetta ei saisi olla, että ammutaan suoraan metsään, ellei pystytä näkemään, mitä taustalla on. Usein tässä hyödynnetään metsästystorneja, joista pystyy ampumaan maata kohti, Eronen selvittää.
Riistakeskus saa Erosen mukaan silloin tällöin palautetta metsästyksen aiheuttamista häiriöistä.
– Esimerkiksi sorsastuksesta tulee palautetta, että ammunnan ääni kuuluu kovana ja se harmittaa ja aiheuttaa huolta turvallisuudesta.
Eronen toivoo, että metsästäjät valitsisivat alueet ja toteuttaisivat metsästyksen niin, että yhteiselo muiden luonnossa liikkujien kanssa toimisi mahdollisimman hyvin.
– On tarpeen huomioida alueen muut käyttäjät. Muut luonnossa liikkujat puolestaan voivat hyvin mennä kysymään metsästäjiltä, jos jokin asia huolestuttaa.
Eronen näkee, että tiivistyvällä pk-seudullakin tulisi löytää keinot metsästyksen jatkamiseen, jotta erityisesti hirvieläinkantoja voitaisiin säädellä.
– Esimerkiksi metsäkauriiden kanta kasvaa kohisten ja tuo painetta ulottaa metsästys sellaisillekin alueille, joilla ei aiemmin ole metsästetty, esimerkiksi Helsingissä. Tämä toki vaatii paneutumista metsästäjiltä, että metsästys saadaan turvallisesti järjestettyä.