Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Huikea kolmen kuvaajan näyttely avautui Espoossa – valokuvat ovat kuin maalaustaidetta

Kolme kuvaajaa -näyttely vie valokuvia kohti kuvataidetta.

Tapiolan Kamerakerhon Kolme kuvaajaa -näyttely esittelee kolme erilaista valokuvauksen harrastajaa, jotka ovat hioneet oman ilmaisutyylin huippuunsa.

Pirjo Lambert on tuonut näyttelyyn kaksi kuvasarjaa, jotka ovat hyvin erilaiset, mutta joilla on kuitenkin yhteisiä piirteitä. Sarjat ovat Silkkihaikarat ja Veden viehätys.

Lambert on kuvannut silkkihaikaroita Fuengirolassa Espanjassa, jossa hänellä on tapana viettää pari kuukautta joka syksy. Vesiaiheiset kuvat ovat Suomesta.

– Löysin venesatamasta paikan, johon silkkihaikarat tulivat toistuvasti. Niiden kohtaaminen oli ilo.

– Ajatukseni on, että jaan oman kokemukseni kuvaushetkestä katsojan kanssa.

Vaikka Lambert kuvaa paljon lintuja, hän ei koe olevansa lintukuvaaja. Hän kuvaa paljon muutakin luontoa.

Lambertilla on valokuvataiteen AFIAP-arvonimi. Hänen molemmista kuvasarjoistaan aistii, että valo on hänelle tärkeä elementti.

– Valon kannalta aamut ja illat ovat parasta kuvausaikaa. Päivällä kuvaaminen ei ole viime aikoina huvittanut minua oikeastaan lainkaan.

Valo on erilaista Suomessa ja Espanjassa. Kotimassa on haasteellinen pohjoinen valo. Espanjassa on enemmän väriä, mikä näkyy taivaan sävyissä etenkin aamulla ja illalla.

– En enää jaksa lähteä neljän aikaan aamulla tai myöhään illalla kuvaamaan, mutta onneksi Suomessa on neljä vuodenaikaa ja auringon nousu- ja laskuajat vaihtelevat paljon.

Myös veden ja valon suhde kiinnostaa Lambertia. Hän on vuosikausia kuvannut merta, ja Espanjassa viehättää se, että horisontti on suora.

– Olen sellainen rannalla notkuja, Lamberg naurahtaa.

Ainoan näyttelyssä oleva Veden viehätys -kuvasarjan kuvat on otettu Glimsinjoella ja Mätäjoella.

– Veden pinta on koko ajan muutoksessa. Tuuli ja valo muodostavat veteen mielenkiintoisia kuvioita, Lambert sanoo.

Veden kuvaaminen on Lambertin mukaan niin kiehtovaa, että ajan ja paikan taju hämärtyvät.

Veden viehätys -kuvat näyttävät melkeinpä enemmän siveltimellä maalatuilta abstrakteilta maalauksilta kuin valokuvilta.

– Teen kaiken kameralla. Käytän icm-tekniikkaa eli hallittua kameran liikuttamista, Lambert kertoo.

Pentti Mansukoski (AFIAP) on kuvannut tuttuja maisemia Tapiolassa Kuvittele – Tapiolaa! -sarjaan, jossa todellinen ja epätodellinen yhdistyvät hämmentävällä tavalla.

Kuvissa on yksityiskohtina lisättyä todellisuutta, esimerkiksi legoukkeli tarpomassa syksyisellä Silkkiniityllä. Toisessa kuvassa tapiolalaisen liikenneympyrän keskellä oleva kuvanveistäjä Pekka Kauhasen Taidepoliisi-veistos onkin Silkkiniityllä johtamassa valkoposkihanhien lentoa. Kuvat ovat tunnelmakuvia, jotka eivät kuitenkaan ole ihan todellisia.

– Näyttelyn kuvat on rakennettu monesta näkymästä. Rakennan maiseman vastaamaan sitä mielikuvaa, joka minulla on siitä ollut, Mansukoski kertoo.

Esimerkiksi Kapellimestari-kuvassa, jossa Taidepoliisi on Silkkiniityllä, on yhdistettynä ainakin viisi kuvaa.

– Olen kuvannut elämässäni todella paljon, mutta tällaisia kuvia olen tehnyt vasta vuoden verran.

Tekniikka on vaativaa, ja Mansukoski käyttää paljon aikaa kuvien hiomiseen yhteen, jotta lopputulos näyttää uskottavalta.

Vuodesta 1954 alkaen valokuvausta harrastanut Pekka Lammela on valinnut näyttelyyn kuvapareja, joista tulee sarjan nimi Rinnastuksia. Kahdella kuvalla on aina yhtäläisiä ominaisuuksia. Kuvapareja on niin ihmisistä kuin luonnostakin.

– Kuvaparien löytäminen ei ollut helppoa, Lammela sanoo.

Kuvia yhdistäviä tekijöitä ovat värisävyt, yksityiskohdat ja sommittelu.

– Olen tarkka rajauksissa ja sommittelussa. Kuvan pitää olla tasapainossa.

Lammelan kuville yksi ominainen piirre on, että niissä on usein jotain punaista.

– Tykkään siitä, että kuvassa on jotain punaista, mutta ei se aina onnistu. Muutenkin vahvat värit ovat kuvissa tärkeitä.

Lammela on tuonut näyttelyyn kuvia pitkältä ajanjaksolta. Vanhimmat kuvat ovat rullafilmille kuvattuja mustavalkokuvia.

Lammela on tyytyväinen siitä, että Tapiolan kamerakerho on saanut mahdollisuuden pitää näyttelyitä Ainoassa.

– Tämäkin näyttely on hieno kokonaisuus, koska meillä kolmella on eri aihepiiri ja eri tyyli.

Näyttelytila sijaitsee Kauppakeskus Ainoan 2. kerroksessa – vastapäätä Itsudemoa ja Gallow’s Birdiä. Näyttely on esillä 30. syyskuuta asti.