Kiinteistöjen sisälämpötilaa ja uimahallien veden lämpötilaa saatetaan laskea.
Lämmityksen ja sähkön hinnannousu on tuomassa Espoon kaupungille tänä vuonna noin 2 miljoonan euron lisälaskun. Espoo omistaa satoja kiinteistöjä, joista valtaosa on päiväkoteja ja kouluja. Näissä saatetaan ensi talvena joutua energiansäästötalkoisiin.
Kaupungin kiinteistöistä vastaava Tilapalvelut-liikelaitos on laatinut toimenpideohjelman säästötoimista. Liikelaitoksen toimitusjohtaja Maija Lehtinen kertoo Länsiväylälle, että uusina säästötoimina siinä on ehdotettu kiinteistöjen sisälämpötilan ja uimahallien veden lämpötilan laskua yhdellä asteella, valaistuksen säätämistä sekä koneellisen ilmanvaihdon jaksottamista.
Lehtinen korostaa kuitenkin, että säästötoimien ottamisesta käyttöön ei ole vielä tehty päätöstä.
Valaistuksen säätäminen voisi tarkoittaa esimerkiksi koulujen ja päiväkotien pihavalaistuksen vähentämistä öisin.
– Valaistuksen vähentäminen piha-alueilla tosin vaikuttaisi heikentävästi turvallisuuteen, Lehtinen huomauttaa.
Myös koneelllisen ilmanvaihdon jaksottaminen toisi säästöä.
– Pilotoimme jaksottaista ilmanvaihtoa keväällä muutamissa kohteissa. Selvitysten mukaan ilmanvaihdon jaksottamisella ei ole vaikutusta sisäilmaan, mutta sillä saadaan merkittävää energiasäästöä.
Normaalisti ilmanvaihto on Espoossa aina päällä, mutta rakennusten käyttöaikojen ulkopuolella se toimii puoliteholla. Ilmanvaihdon jaksottaminen tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi kouluissa ilmanvaihto suljettaisiin yöksi tai kierrätettäisiin yön aikana vain kerran. Aamulla ilmanvaihto käynnistettäisiin vähintään 2 tuntia ennen kuin toiminta alkaisi.
– Tämä koskisi lähinnä vanhempia rakennuksia. Sellaisissa rakennuksissa, joissa on sisäilmaongelmia, sitä ei luonnollisesti kokeiltaisi. Uudemmissa rakennuksissa puolestaan on jo valmiiksi tarpeenmukaisesti toimiva ilmanvaihto, Lehtinen selvittää.
Lehtinen muistuttaa, että Espoossa on jo vuosia säästetty energiaa. Espoo on sitoutunut vähentämään kokonaisenergiankulutusta 7,5 prosenttia vuoden 2015 tasosta vuoteen 2025 mennessä.
Energiasäästötoimina valaistusta on nykyaikaistettu muun muassa siirtymällä led-lamppuihin ja valaisimiin. Energiamanageripalveluun on liitetty yli 300 kiinteistöä ja kiinteistöjen energiatehokkuutta seuraavassa etävalvomossa on yli 100 kiinteistöä.
Kaupungin energiankulutuksesta suurin osa koostuu kiinteistöjen lämmityksestä. Valtaosa Espoon kaupungin kiinteistöistä on Lehtisen mukaan kaukolämmön piirissä. Kaukolämmössä käytössä on Fortumin optimointipalvelu.
Uudemmissa kiinteistöissä on rinnalla maa- ja aurinkolämmitystä.
– Suoraa sähkölämmitystä ei ole monessakaan kohteessa. Öljylämmitteisiä kohteita on parisenkymmentä. Niissä tavoitteena on lämmitysmuodon vaihtaminen vuoteen 2025 mennessä, Lehtinen kertoo.