Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Kannattaako rikosilmoitus parin kympin nettihuijauksesta? Näin vastaa poliisi – "Kun myy olematonta, sitä voi myydä monelle"

Netin kauppapaikalla tulee vastaan kiinnostava esine, josta kaupat syntyvät mutta rahojen lähettämisen jälkeen myyjästä ei enää kuulukaan mitään. Tehdäkö rikosilmoitus parin kympin takia vai ei, siinäpä kysymys, jota sosiaalisen median keskusteluissa usein pohditaan.

Pienetkin nettipetokset kannattaa ilmoittaa poliisille, vakuuttaa poliisi.

– Jos joku tällaista toimintaa netissä harrastaa, hän usein tekee sitä myös muille. Helsingin poliisissa näitä tutkii erillinen petosryhmä ja siellä aukeaa isojakin sarjoja. Kun henkilö jää kiinni, toiminnan laajuus ei välttämättä tule ilmi, jos kaikki eivät ole tehneet rikosilmoituksia, sanoo rikostarkastaja Jari Illukka Helsingin poliisista.

Pienetkin nettipetokset kirjataan järjestelmään.

– Vaikka sille alkuun ei tehtäisi muita aktiivisia toimenpiteitä, se voi palata aktiiviseen tutkintaan, kun asia selviää muuta kautta.

Myös poliisihallituksesta sanotaan, että rikosilmoituksen teko on tärkeää, vaikka menetetty summa olisi pieni.

Kun myydään olematonta, sitä voi myydä monelle ihmiselle.

Rikostarkastaja Jari Illukka, Helsingin poliisi

Huijarin rikossarjan laajuus voi alkaa selvitä esimerkiksi petoksiin käytetyn tilinumeron tai muun yhdistävän tekijän perusteella. .

– Jos joku juttu selviää, siinä usein selviää iso kasa juttuja. Kun myydään olematonta, sitä voi myydä monelle ihmiselle, Illukka toteaa.

Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Tommi Rautiainen Helsingin poliisin tietoverkkoavusteisten petosten ryhmästä kertoo, että yhden huijarin rikossarjaan voi kuulua jopa kolminumeroinen määrä huijauksia. Mitä useampi uhri on tehnyt rikosilmoituksen, sitä mittavammaksi rikos oikeudessa todennäköisesti katsotaan.

– Lisäksi saamme tilastotietoa, kun petoksia ilmoitetaan. Jos jätetään ilmoittamatta, rikos ei näy tilastoissa.

Vaikka rikosilmoituksen tekisi ja huijari jäisi kiinni, rahoja voi olla vaikea saada takaisin.

– Lähtökohtaisesti tietysti rikoksen tekijä sen korvaa, mutta pitkässä kuusessa se voi olla, Jari Illukka sanoo.

Tommi Rautiaisen mukaan rahojen takaisin saaminen vaihtelee.

– Ei voi sanoa, että rahoja ei koskaan saisi takaisin, mutta ei voi myöskään sanoa, että rahat saa aina takaisin.

Parhaat mahdollisuudet rahojen palautukseen on, jos rikosilmoituksen tekee nopeasti, Illukka sanoo.

– Olemme saneet rahoja jäädytettyä, jos käy ilmi, että tilillä on petoksella saatua rahaa. Jos tili ehditään saada kiinni ennen kuin rahat ehditään siirtää muualle, rahan takaisin saamiseen on paremmat mahdollisuudet.

Kannattaisikin Illukan mukaan tehdä rikosilmoitus heti, jos alkaa epäillä petosta. Ensin kannattaa kuitenkin yrittää selvittää asiaa vastapuolen kanssa.

Rikosilmoituksen sijaan tai ohella osa somenkäyttäjistä päätyy myös julkistamaan huijariksi epäilemänsä henkilön nimen. Tätä poliisi ei kuitenkaan suosittele.

– Siinä voi sitten tapauksesta riippuen olla rikosoikeudelliset mahdollisuudet kunnianloukkaukseen tai yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämiseen, Rautiainen toteaa.

Suomalaiset menettivät viime vuonna nettihuijauksissa 47 miljoonaa euroa

"Hei äiti, voitko auttaa?" – tällaisilla viesteillä Whatsapp-huijari vei naiselta 4 000 euroa, vain harva rikos tulee poliisin tietoon