Espoon päiväkoteihin saattaa tulla satoja ukrainalaislapsia. Samaan aikaan henkilöstöpula jatkuu. ”Teemme hartiavoimin töitä, että kaikille löytyisi paikat”, sanoo varhaiskasvatuksen johtaja Virpi Mattila.
Koronaryppäät ja henkilöstöpula haastavat Espoon varhaiskasvatusta.
Samaan aikaan kaupunki pyrkii varautumaan Ukrainasta tulleiden määrän kasvuun päiväkodeissaan.
Espoon päiväkodeissa on tällä hetkellä noin 50 Ukrainasta tullutta lasta.
Sodan pitkittyessä määrä saattaa kasvaa merkittävästi, sillä kaupunki on vastikään päättänyt, että Ukrainasta tulleet lapset sijoitetaan varhaiskasvatukseen hakemusten perusteella ilman tarveharkintaa.
Espoo on hahmotellut neljä erilaista skenaariota Espoon päiväkoteihin hakevien ukrainalaislasten määrästä.
Maltillisimman arvion mukaan varhaiskasvatukseen voisi tulla 360 lasta, joka lisäisi henkilöstön tarvetta 65:llä. Kuormittavimman skenaarion mukaan lapsia tulisi 862, jolloin lisähenkilöstöä tarvittaisiin 157.
– Ukrainasta tulleiden määrä saattaa lisääntyä sen jälkeen, kun he saavat kotikuntaoikeuksia, jonka ajankohta on ensi kevät, Mattila pohtii.
Viime vuosina varhaiskasvatuksessa on ollut merkittävää vajetta kelpoisuuden omaavasta henkilökunnasta. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajia on puuttunut satoja.
Aina emme saa normimiehityksiäkään kokoon.
Virpi Mattila
Mattilalla ei ole tarkkaa lukua tämänhetkisen henkilöstövajeen määrästä, mutta tilanne ei hänen mukaansa ole olennaisesti parantunut. Rekrytoinnit ovat koko ajan käynnissä
– Ihmisistä on ylipäätään pulaa, sillä aina emme saa normimiehityksiäkään kokoon.
– Joissain yksiköissä tilanne on oikein hyvä, joissain yksiköissä pulaa on enemmän. Rekryjä on kesken ja liikkumista on koko ajan, hän summaa.
Espoossa on otettu kokeiluun kannustuslisä, jonka toivotaan auttavan pitämään henkilökuntaa niissä päiväkodeissa, joissa työ on tavanomaista haastavampaa.
Päiväkodit ovat eriytyneet asiakaskunnan osalta ja osassa päiväkoteja rekrytointiongelmat ovat olleet tavallistakin isompia ja henkilökunnan vaihtuvuus jatkuvaa.
Myös korona haastaa varhaiskasvatusta.
Vanhempia on jouduttu pyytämään hakemaan lapsensa mahdollisuuksien mukaan normaalia aikaisemmin hoidosta, koska päiväkodeissa on ollut tilanteita, jossa koko ryhmän henkilöstö on sairastunut.
– Joissain päiväkodeissa on enemmän koronaa liikkeellä. Siinä onnettomuudessa pitäisi toivoa sellaista onnea, että henkilöstö ja lapset sairastuisivat yhtä aikaa.
– Toivomme, että huoltajilla olisi ymmärrystä, ettei oireilevaa lasta tuotaisi varhaiskasvatukseen.
Pakkaa sekoittaa Superin ja Tehyn syyskuun alussa asettama ylityö- ja vuoronvaihtokielto, sillä osa lastenhoitajista kuuluu näihin liittoihin, Mattila kertoo.
– Vaikutusta on vaikea ennakoida. Toivotaan, että tämä vaikuttaisi mahdollisimman vähän, sillä kunta-alallahan on jo sopimus.
Tilanne on haastava, sillä niukkuutta on tällä hetkellä myös varhaiskasvatuspaikoista.
– Teemme hartiavoimin töitä jo nyt, että kaikille lapsille löytyisi paikat. Paikoistakaan ei ole reserviä, vaan silläkin puolella elämme kädestä suuhun.
Tilannetta helpottaa hieman se, että nyt syksyn aikana palvelusetelituotantoon on tulossa muutama uusi päiväkoti.
Mattila kertoo, että tavoitteena on saada lisää yksityisiä palvelusetelipäiväkoteja ja kasvattaa yksityisten päiväkotien osuutta. Sopimuksia ostopalvelupäiväkotien kanssa ei aiota irtisanoa.
– Jos Ukrainasta tulleiden lasten määrä lisääntyy, tuottaa se lisähaastetta siihen, miten pystymme vastaamaan palvelutarpeisiin.
Vuoden 2022 talousarviossa varhaiskasvatuksessa on arvioitu olevan keskimäärin 16 356 lasta kuukaudessa.