Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Ruuhkamaksut etenevät – Asiantuntija yllättyi: Olisi uusi pääkaupunkiseutulaisten lisävero, jonka tuotto menisi maakuntiin

Valmistelussa oleva laki tyrmistyttää kauppakamaria. Esitys ei nykymuodossaan miellytä edes vihreitä.

Esitys kaupunkiseutujen ruuhkamaksut mahdollistavasta lainsäädännöstä on toteutumassa tavalla, joka saa kritiikkiä niin maksujen vastustajilta kuin kannattajilta.

Valtionvarainministeriö (VM) valmistelee parhaillaan lakiesitystä, joka on kirjattu Sanna Marinin (sd.) hallitusohjelmaan. Kyse on niin sanotusta puitelaista, joka ei vielä itsessään tuo ruuhkamaksuja mutta jonka pohjalta niistä voidaan tulevaisuudessa päättää.

Vastustajat tyrmäävät lainvalmistelun suorasanaisesti.

– Toteutuessaan ruuhkamaksut koskisivat ennen muuta Helsingin seudun työntekijöitä ja yrityksiä. Kyse olisi ylimääräisestä verosta, jonka tuotto hyvin todennäköisesti menisi muualle kuin Helsingin seudulle, sanoo maankäytön ja liikenteen johtava asiantuntija Tiina Pasuri Helsingin seudun kauppakamarista.

Pasurin mukaan ”Suomeen ei tarvita yhtään uutta autoliikennettä vaikeuttavaa lakia”.

– Pitää muistaa, että esityksiä tieliikenteen päästökaupasta valmistellaan tällä hetkellä sekä EU:ssa että kansallisesti, eivätkä niidenkään vaikutukset ole tiedossa.

Pasurin mukaan ruuhkamaksut iskisivät kovimmin Espoon, Vantaan ja kehyskuntien työntekijöihin ja yrityksiin.

Lainvalmistelu on saanut kritiikkiä hieman yllättäen myös vihreistä.

Vihreitä hiertää se, että VM:n suunnitelmissa on veromuotoinen ruuhkamaksu, jonka tuotto menisi kuntien sijaan valtiolle.

Helsinkiläinen kansanedustaja Atte Harjanne (vihr.) sanoi STT:lle kesäkuussa, että vihreät haluaavat ruuhkaverosta alueellisen työkalun.

– (Sen) tuottoa voisi hyödyntää esimerkiksi joukkoliikenteen kehittämiseen, kommentoi Harjanne STT:lle.

Neuvotteleva virkamies Markus Teräväinen VM:stä katsoo, että ruuhkamaksuja ei tulisi säätää kunnalliseksi veroksi, koska maksujen vaikutukset olisivat ylikunnallisia.

Poliittisia linjauksia asiasta ei ole tehty.

Onko mahdollista, että esitys vielä muuttuu poliittisen ohjauksen myötä?

– Lakien säätäminen on aina poliittista toimintaa, mutta oma näkemykseni on, että kunnallinen vero olisi ongelmallisempi, Teräväinen vastaa.

Tiina Pasurin mukaan VM:n lainvalmistelu tuli kauppakamarille yllätyksenä. Hän oli odottanut, että hallitus olisi luopunut koko hankkeesta. Pasuri epäilee, saadaanko kiisteltyä lakia valmiiksi tällä vaalikaudella.

Markus Teräväisen mukaan VM aikoo tuoda lakiesityksen eduskuntaan marraskuun loppuun mennessä. Tällöin sen eduskuntakäsittely voitaisiin saada maaliin ennen kevään eduskuntavaaleja.

Eduskunnassa lakiesitys menee ensin valtiovarainvaliokuntaan. Valiokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Johannes Koskinen (sd.) sanoo, ettei halua spekuloida aikatauluilla.

– Ei ole epätavallista, että viimeisellä istuntokaudella tulee myös eduskunnassa kiire käsitellä kaikki hallituksen esitykset.

Koskisen mukaan on eduskunnan rootelissa säätää puitelaki, mutta ruuhkamaksuista päättäminen on kuntien vastuulla. Myös tuoton pitäisi mennä hänestä kunnille.

– Vaikea ajatella, että alueelliset ja paikallisesti päätetyt maksut kerättäisiin valtion kassaan, Koskinen toteaa.

Valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston puheenjohtaja, opposition kansanedustaja Kalle Jokinen (kok.) arvioi, että lakia ajavalle hallitukselle tulee kiire. Jokinen vastustaa ruuhkamaksuja.

– Ruuhkamaksut ovat paluu keskiaikaisten kaupunkien tullimuureille, jotka viestittivät, että pysykää poissa. Ne ovat negatiivinen viesti veronmaksajien toimeliaisuudelle ja liikenteelle, joka luo kasvua yhteiskuntaan.