Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

60 miljoonaa maksava Espoon uusi teatteri etenee nyt vauhdilla – Teatterinjohtaja rahavirroista: "Parhaimmillaan puhutaan sadoista miljoonista euroista"

Vuosikymmeniä puhuttanut Espoon kaupunginteatterin uudisrakennus on viimein toteutumassa.

Espoon kaupunginteatterin uudisrakennushankkeen eteneminen on teatterinjohtaja Erik Söderblomin mielestä ollut kuin letkajenkkaa – kaksi askelta eteenpäin ja kolme taaksepäin.

– Nyt monet viisarit näyttävät samaan suuntaan ja asia liikkuu, Söderblom sanoo toiveikkaana.

Espoon kaupunki tiedotti hankkeen etenemistä keskiviikkona.

Lue myös: Havainnekuva: Uusi Espoon teatterisali tulossa paraatipaikalle – 60 miljoonan investoinnin uskotaan lisäävän koko kaupungin imua

Espoon kulttuurilautakunta saanee teatterin hankesuunnitelman käsiteltäväkseen ensi viikolla. Sen jälkeen asia menee kaupunginvaltuuston päätettäväksi, mahdollisesti lokakuun kokoukseen.

– Nyt pitää ajatella isosti. Jos nyt säästetään pienessä, hävitään isossa. Teatterin esityssali rakennetaan ainakin 50 vuodeksi, joten rakennuskustannuksetkin pitää jakaa 50 vuodelle.

Söderblomin mielestä teatterisalin rakentaminen tulee olemaan yksi lähivuosien merkittävimmistä rakennushankkeista Suomessa. Hän muistuttaa, että pääkaupunkiseudulla ei ole salia, jonne isot kansainväliset esitykset sopisivat.

– Uuden teatterisalin myötä Espooseen voidaan tuoda tärkeää ja merkityksellistä esitystaidetta, josta ei Suomessa tällä hetkellä tiedetä mitään. Me olemme jääneet periferiaan.

Uusi teatterisali nousee Tapiolaan Espoon kulttuurikeskuksen viereen. Siihen on kaavailtu 650–700 hengen katsomoa, jonka kokoa voidaan muuntaa tarvittaessa pienemmäksi.

Aiemmat suunnitelmat rakentaa tilat maan alle on hylätty liian kalliina. Idea perustui 2018 järjestettyyn arkkitehtikilpailuun.

Espoon kaupunginteatterin tiloja suunnittelee nyt sama toimisto, Arkkitehtitoimisto ALA, joka vastasi Oodin pää- ja arkkitehtisuunnittelusta. Pääsuunnittelijana on Juho Grönholm. ALAn meriitteihin kuuluu muun muassa teatteri- ja konserttitalo Kilden Kristiansandissa.

– Espoo on Suomen toiseksi suurin kaupunki, joten täällä pitää olla uudenaikainen teatterirakennus. Se on myös kaupungin strategian mukainen ratkaisu, Erik Söderblom sanoo.

Söderblomin mielestä uusi teatterirakennus on Espoolle valtava mahdollisuus sekä kaupunkina että yhteisönä.

– Teatterin myötä Espoon mainetta voi kasvattaa Suomessa, Euroopassa ja maailmalla. Kun maineen kääntää rahaksi, parhaimmillaan puhutaan sadoista miljoonista euroista.

– Kun kansainväliset osaajat päättävät, asettuvatko he vaikkapa Tukholmaan, Tallinnaan, Lontooseen, Helsinkiin vai Espooseen, kulttuurin tarjonta on yksi ratkaisevista asioista.

Taloudellisessa mielessä kulttuuri ja sen liikuttamat rahavirrat eivät ole mitätön juttu. Söderblom huomauttaa, että Suomen kulttuurisektorin liikevaihto on vuositasolla jo suurempi kuin metsäteollisuuden.

Teatterissa voidaan toteuttaa sekä omia produktioita että vierailuesityksiä. Sellaistakin vaihtoehtoa kannattaa miettiä, että Espoossa aletaan järjestää kansainvälisiä teatterifestivaaleja.

Tulevaan, entistä kansainvälisempään rooliin on valmistauduttu koronapandemian aikana luomalla Espoon Kaupunginteatterin digitaalisen ohjelmiston kanava, EspoonTeatteriPlus. Se tarjoaa tänäkin syksynä kansainvälistä digitaalista esittävää huipputaidetta. Ohjelmistossa on teokset Amit Lahavilta, Hofesh Shechterilta ja Angeliga Liddellilta.

– Espoon kaupunginteatterin menestystekijä on erottuminen – se, että toimintatapamme on erilainen ja teemme sellaista, mitä muut eivät kykene tekemään, Söderblom miettii.

Uusi teatterisali on Espoon kaupunginteatterissa pitkään ja hartaasti odotettu asia. Jos hanke alkaa nyt edetä, uusi teatterisali valmistunee vuonna 2027.

Vielä Espoon kaupunginteatterissa ei ole päästy suunnittelemaan uuden teatterisalin ohjelmistoa, mutta se aloitetaan heti, kun päätös rakentamisesta on tehty.

Revontulentie 8:ssa sijaitsevan tilan vuokrasopimus on katkolla vuonna 2023. Tilat ovat huonossa kunnossa. Jos esimerkiksi lämmitys hajoaa, sitä ei enää korjata.

– Toivottavasti kiinteistö kestää vielä muutaman vuoden, Söderblom huokaa.

Espoon kulttuurikeskuksen yhteydessä oleva Louhisali on rakennettu 1980-luvulla eikä sen tekniikka enää riitä nykytuotannoille.

Uuden teatterisalin rakentaminen oheistiloineen maksaa tämän hetkisen tiedon mukaan noin 60 miljoonaa euroa.

– Mitä isomman budjetin saamme omien tuotantojen tekemiseen ja vierailuesitysten hankkimiseen, sitä isompi on myös teatterin näkyvyys ja sitä kautta myös toimintamme arvo Espoolle.

Espoon kaupunginteatteri tekee yhteistyötä myös oman kaupungin toimijoiden kanssa. April Jazz, Tapiola Sinfonietta, Espoo Ciné, Urkuyö ja Aaria, Aalto-yliopisto, Omnia ja Emma ovat tuttuja yhteistyökumppaneita. Ensi keväänä teatteri tekee ison yhteistuotannon Espoon koulujen ja taidekoulujen kanssa. Erik Söderblom näkee, että yhteistyön kehittämismahdollisuudet ovat rajattomat.

– Kun meillä on Espoon kaupunginteatterissa tarjolla tarpeeksi kiinnostavia esityksiä, se houkuttelee katsojia pääkaupunkiseudun ulkopuolelta ja toivon mukaan myös ulkomailta.

Tämän syksyn kotimainen kantaesitys Espoon Kaupunginteatterin Revontulihallissa on Juha Hurmeen kirjoittama ja ohjaama Jumalainen näytelmä. Se perustuu oikeisiin ihmisiin ja historiallisiin tapahtumiin, mutta lopputulos on täyttä fiktiota.

Näyttämöllä nähdään Eetu Känkänen, Cécile Orblin, Antti Laukkarinen, Enni Ojutkangas, Tomi Alatalo ja Roosa Söderholm.

Esityksiä 22. lokakuuta asti.

Juha Hurme on käyttänyt Jumalaisessa näytelmässä lähteenään Timo R. Stewartin tietokirjaa Valter Juvelius ja kadonneen arkin metsästys (2020).

Kirjailijat myös kohtaavat teostensa äärellä 24. syyskuuta kello 12 Tapiolan kirjastossa. Silloin keskustellaan siitä, miten syntyi kirja Valter Juveliuksen ihmeellisistä käänteistä ja miten fakta muuttui fiktioksi näytelmäkirjailijan käsissä.